Ilmastopaneeli: Nykyiset hiilinielujen laskentamallit tuottavat hyvin erilaisia ennusteita

Ilmastopaneelin näkemyksen mukaan maailmanlaajuisen lämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 asteeseen edellyttää Suomelta hiilineutraaliutta 2030-luvun puoliväliin mennessä. Kuva: Risto Jussila / VL-arkisto

Metsien hiilinielun kehittymistä koskevat ennusteet poikkeavat hyvin paljon toisistaan, kertoo Suomen ilmastopaneeli. Siksi metsien kehitystä kuvaavien mallien tietopohjaa on paneelin mukaan vahvistettava.

”Nyt laadittu raportti osoittaa, kuinka kiire on eri mallien kehitystyöhön ja yhteistoimintaan, jotta päätöksentekijät saavat nykyistä luotettavampaa tietoa metsien hiilitaseen tulevaisuuden kehityksessä”, arvioi ilmastopaneeli tiedotteessaan.

Ilmastopaneeli tarkasteli selvityksessään kuuden metsien kehitystä kuvaavan mallin hiilitaseen kehitysennusteita kolmella eri hakkuutasolla. Matalin hakkuutaso on 40 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, keskimmäinen 80 miljoonaa kuutiometriä ja suurin 85 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Ilmastopaneelin mukaan erot ennusteissa vastaavat suurimmillaan lähes Suomen nykyisiä fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia päästöjä.

Kaikki mallit tuottivat yhteneväisesti matalimmalla hakkuutasolla suurimman metsien hiilivaraston ja hiilinielun. Joissain malleissa hakkuutason madallus kuitenkin pienensi kasvua jo parin vuosikymmenen jälkeen, kun taas joissakin toisissa kasvu kiihtyi.

Ilmastonmuutoksen vaikutusten toteutus poikkesi malleissa varsin paljon, joten selvityksen tulokset koskevat pääasiassa ennusteita nykyilmastossa.

Maankäyttösektorin, eli niin sanotun LULUCF-sektorin, päästöt ja nielut ovat keskeisiä ilmastopolitiikassa, jonka avulla Suomi pyrkii omalta osaltaan saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Ilmastopaneelin mukaan päätöksenteon tueksi tulisi maakäyttösektorille kehittää hiilitaseskenaarioita, jotka nykyistä paremmin ottavat huomioon tutkimuksen, EU:n nielujen säilyttämisen pelisäännöt ja eri mallien antamat tulokset. Samanaikaisesti tulisi vahvistaa metsien, maatalouden, ja koko maankäyttösektorin nielujen ja päästöjen tutkimusta ja tutkimustuloksia integroivien mallien kehitystä.