Metsäkeskus tarkasti hakkuiden korjuujälkeä: eniten huomautettavaa liian voimakkaista harvennuksista

Uutiset 16.03.2020

Liian voimakkaat harvennukset altistavat puuston metsätuhoille, mikä voi heikentää metsänkasvatuksen taloudellista kannattavuutta, Suomen metsäkeskuksesta muistutetaan.


Jyrki Luukkonen
Korjuujälki arvioitiin vuonna 2019 suositusten mukaiseksi 31 prosentilla kohteista. Vuonna 2018 korjuujälki oli suositusten mukaista 53 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Suomen metsäkeskuksen viime vuoden korjuujälkitarkastuksissa kävi ilmi, että harvennukset oli tehty liian voimakkaasti noin kolmasosalla tarkastetuista kohteista.

Useissa tapauksissa harvennuskohteilla on saattanut jo lähtötilanteessa olla vähänlaisesti puustoa. Liian voimakkaaseen harvennukseen voi johtaa myös se, jos harvennuskohteen puusto on kovin hoitamatonta ja eri-ikäisrakenteista.

”Harvennuksen voimakkuuteen ja jäävän puuston määrään vaikuttavat kasvatettava puulaji, kasvupaikan maapohja, maantieteellinen sijainti ja metsänomistajan valitsema kasvatusmenetelmä”, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta. 

Hän kehottaa noudattamaan metsänhoitosuositusten harvennusmalleja.

Metsäkeskus tarkasti talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälkeä 145 leimikolla vuonna 2019. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 559 hehtaaria. Korjuujälki arvioitiin suositusten mukaiseksi 31 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi edellisvuotta heikompi. Selvästi eniten huomautettavaa tarkastajilla oli liian voimakkaista harvennuksista.  

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Hankalat sääolosuhteet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta. Harvennusten oikea ajoitus on entistä tärkeämpää, metsäkeskus muistuttaa.

Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla, riittävällä ennakkoraivauksella, huolellisella toteutuksella ja työn laadun omavalvonnalla voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita ja parantaa työn laatua.

Suomen metsäkeskus on julkaissut puunkorjuun avuksi korjuukelpoisuuskarttoja Manner-Suomen alueelta. Kartat kertovat, missä maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina. Karttatiedot on tuotettu kaukokartoitusaineistoja ja maastotietokantaa hyödyntäen.

”Käytännössä korjuukelpoisuuteen vaikuttavat maaperän kantavuuden lisäksi myös vaihtuvat olosuhteet. Puunkorjuun suunnittelun apuvälineenä karttoja kannattaa ehdottomasti hyödyntää”, Korhonen sanoo.

Lue lisää