Tutkimus: Suurpetoja pelätään aiempaa enemmän – karhu ja punkki ovat sutta pelottavampia

Uutiset 12.08.2020

Petojen pelkääminen on lisääntynyt viime vuosina. Suhteutettuna väkilukuun voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä.


Markku Vuorikari
Susi on tunteita herättävä suurpeto. Suomen susikannan koko on kuluvalla vuosituhannella heilahdellut ylös ja alas. Susikanta on kasvanut vuodesta 2017.

35 prosenttia suomalaisista arvioi, että suden kohtaaminen pelottaisi heitä paljon. Vastaavasti karhua pelkää 44 prosenttia ja punkkeja 43 prosenttia suomalaisista.

Tämä selviää SusiLIFE-projektiin liittyvästä tutkimuksesta, joka selvitti suomalaisten susisuhdetta ja suhtautumista suurpetoihin. Kansalaiskyselyssä täysi-ikäisiä suomalaisia pyydettiin arvioimaan erilaisia tunteita, joita eläinten kohtaaminen aiheuttaisi.

Tutkimuksen mukaan suurpetopelko on yleistynyt ja voimistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muita eläimiä, kuten mäyrää, pelätään aiempaa enemmän.

Suurpedon näkeminen voi olla myös jännittävä elämys. 19 prosenttia vastanneista arvioi, että suden näkeminen voisi olla sekä pelottavaa että kiehtovaa.

Kesäkuussa julkaistu suden kanta-arvio kertoi, että susikanta on runsastunut. Aiemmassa viidessä vuodessa susikannan koko ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kanta on vahvistunut läntisessä Suomessa.

”Suurpedot herättävät kookkaina ja kulttuurihistoriaan jälkensä jättäneinä petoeläiminä monenlaisia tunteita. Myös omilla kokemuksilla ja tiedoilla on roolinsa. Susi saatetaan kokea voimakkaaksi, arvaamattomaksi, ihmisarkuutensa menettäneeksi tai vaaralliseksi. Susi tuntuu pelottavalta, jos ihminen kokee, ettei tilanne ole hallinnassa”, kertoo erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta.

”Toisaalta käsitykset suden pariuskollisuudesta ja kiintymyksestä oman lauman jäseniin saatetaan nähdä piirteinä, joita arvostetaan myös ihmisten hyveinä.”

Suhteutettuna väkilukuun voimakas suurpetopelko on yleisempää susireviireillä, selviää tutkimuksesta. Susia pelätään myös alueilla, joissa reviirejä ei ole. Määrällisesti eniten suurpetopelkoisia asuu taajamissa ja susireviirien ulkopuolella.

Ihmiset, jotka pitävät sutta arvaamattomana, pelkäävät sen kohtaamista muita enemmän. 67 prosenttia suomalaisista uskoo, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos sillä ei ole syytä pelätä.

”Vaikka suden läsnäolosta ollaan huolissaan, perheelliset arvioivat lapsille sutta suuremmiksi turvallisuusuhiksi esimerkiksi tieliikenteen, tapaturmat ja vieraat ihmiset”, sanoo Pellikka.

”Metsässä vapaana oleville koirille susi koetaan uhaksi erityisesti vakituisten susireviirien alueilla.”

Kansalaiskyselyyn vastasi 2 000 suomalaista, jotka asuvat poronhoitoalueen eteläpuolella. Vuoden 2020 kyselyn tuloksia verrattiin kyselyihin, jotka toteutettiin vastaavalla tavalla vuosina 2014 ja 2016.

Kysely tehtiin osana SusiLIFE-hanketta, jota toteuttavat Itä-Suomen poliisilaitos, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja työkaluja susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen yhteistyössä kotieläintilojen, koiran kanssa metsästävien ja muiden susialueiden asukkaiden kanssa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit