Digitaalisessa taloudessa pikavippien kieltäminen on helpommin sanottu kuin tehty

Uutiset 05.11.2020

Pikavippi on yksityistalouden kohtalokas krapularyyppy, johon ei kannata turvautua koskaan, kirjoittaa Lauri Kontro.


Hanna Linnove
Pikavippimarkkinoita on pyritty suitsimaan lainsäädännöllä.

Matti oli tavallinen nuori mies. Koulu meni hyvin, ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen painettiin päähän valkolakki. Mieli teki yliopistoon.

Opinnotkin alkoivat mallikkaasti. Näytti siltä, että pojasta tulee maisteri tuossa tuokiossa. Näytti, kunnes asiat saivat uuden käänteen.

Tyttöystävän kanssa tuli ero. Opiskelijariennot veivät aikaa entistä enemmän, ja tentit alkoivat jäädä väliin. Kun Kela näki Matin opintosuoritukset, tuomio oli tyly. Opintotuki loppui.

Matti tykkäsi käydä kaverien kanssa raveissa. Vaikka suurista veikkausvoitoista kerrotaan illanistujaisissa, ei Matilla ollut paljon kerrottavaa. Totalisaattori vei enemmän kuin toi. Laskupino kotona alkoi kasvaa.

Helppo tie velkakierteeseen

Apu löytyi verkosta. Matti huomasi, että hänen sähköpostiinsa tuli päivittäin tarjouksia helposta rahasta. Luotettavilta kuulostavat lainanantajat suorastaan tyrkyttivät luottoa. Ota nyt, maksat sitten kun jaksat. Hoida rästisi kuntoon kertaheitolla. Joukossa oli jopa norjalainen lentoyhtiö, joka tarjosi lainaa ja luottokorttia. Wau!

Rahaa tuli ja sitä meni. Vanhat lainat kuitattiin uusilla. Nopeasti Matti oli kierteessä, jonka päässä oli luottotietojen menettäminen. Pikavippikierre katkesi – maksuhäiriö­merkintään. Velkaa oli ehtinyt kertyä jo parikymmentä tuhatta euroa.

Tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu. Matin vanhemmat saivat tietää Matin tilanteesta ja puuttuivat peliin. Yhteisvoimin laadittiin velkojen vakautussuunnitelma, ja Matti pääsi vähitellen normaaliin elämään. Kun raha-asioihin tuli järjestys, opiskelukin alkoi maistua. Matti valmistui ja löysi vakituisen työpaikan. Nyt velkavankeus on kuin muisto vain.

Matin tapaus ei ole yksittäistapaus. Suomessa on maksuhäiriömerkintä noin 380 000 kansalaisella. Useimmilla syy on sortuminen pikavippikierteeseen.

Vaikea kieltää kokonaan

Pikavippifirmat ovat kummallinen tapaus oikeusvaltiossa, jossa koronkiskonta on kielletty. Monet pikavippejä markkinoivista yhtiöistä ovat taustaltaan epämääräisiä, ja niiden lonkerot johtavat ulkomaiden veroparatiiseihin. Viime vuosina erityisesti norjalaiset firmat ovat tulleet Suomen markkinoille. Näihin kuuluu Norwegian, joka on tunnettu enemmän lentokoneistaan kuin vipeistään.

Pikavippimarkkinoita on pyritty suitsimaan lainsäädännöllä, mutta tulokset ovat toistaiseksi olleet puolinaisia. Edellisen eduskunnan yksi viimeisiä lakeja oli kiristää Pikavippien korkokatto 20 prosenttiin. Aiemmin korot voivat nousta paljon korkeammiksi, jopa satoihin prosentteihin.

Mutta eikö pikavipit voitaisi kieltää kokonaan? Digitaalisessa taloudessa tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Vaikeuksiin joutunut kansalainen saa helposti lainaa ulkomaisilta lainanantajilta, eikä kansallinen viranomainen näe kaikkialle. Kiskonnan tekee mahdolliseksi ihmisten tietämättömyys talouden realiteeteista. Monet eivät edes osaa laskea, paljonko lainan todellinen korko on.

Rohkeasti velkaneuvontaan

Usein kierteeseen joutuneiden velallisten asiat ratkeavat yllättävänkin nopeasti velkaneuvonnassa. Hakeutuminen velkaneuvontaan voidaan kuitenkin kokea häpeälliseksi, mitä se ei missään tapauksessa ole.

Jokainen ihminen voi joutua talousongelmiin. Työttömyys, sairaus, onnettomuus tai muu äkillinen tapahtuma voi suistaa oman talouden syöksykierteeseen. Talousongelmien paikkaaminen netistä saatavalla houkuttelevalla pikavipillä on kuitenkin kallis krapularyyppy. Ennen kuin siihen turvautuu, on syytä istua kunnolla alas ja miettiä muita mahdollisuuksia. Niitä löytyy aina.

Taloustiedon opiskelun pitäisi olla jo koulujen opetusohjelmissa yhtenä osana kansalaistaitoa. On hyvä kysymys, miksi omasta taloudesta puhutaan kouluissa niin vähän.

Mutta voiko esimerkiksi perheen nuoren asioihin puuttua, jos havaitsee kierteen alkaneen? Kyllä voi ja pitää. Varoittaminen pikavipeistä on suorastaan velvollisuus, ei vain oikeus. Krapulasta ei selviä krapularyypyllä.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 4/2019.

Aiheeseen liittyvät artikkelit