Milloin yhteismetsän perustamista kannattaa harkita?

Marko Poroputaan perustama Akanlahden yhteismetsä on aikanaan helppo jakaa perinnöksi lapsille yhteismetsäosuuksien muodossa. Kuva: Kari Lindholm

Yhteismetsiä on Suomessa tällä hetkellä 502, ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 694 000 hehtaaria. Viime vuonna perustettiin 39 uutta yhteismetsää.

”Yhteismetsän perustamista kannattaa harkita vasta sitten, kun pinta-alaa on vähintään satoja hehtaareja”, sanoo Metsä Premium Oy:n toimitusjohtaja Pirjo Havia.

Uusien yhteismetsien keskimääräinen pinta-ala on reilut 300 hehtaaria, eikä tätä pienempi koko välttämättä varmista kannat­tavuutta.

Pohjois-Suomessa puuta kasvaa hehtaarilla huomattavasti vähemmän ja hitaammin kuin Keski- ja Etelä-Suomessa. Järkevä pinta-ala pohjoisen yhteismetsälle on jopa kaksinkertainen etelään verrattuna.

”Jos yhteismetsässä ei ole vuosittaisia hakkuutuloja, alkuinnostuksen jälkeen toiminnan mielekkyys rupeaa hiipumaan”, Havia varoittaa.

Olipa puunmyyntituloja tai ei, yhteismetsä joutuu tekemään vuosittain sille määrätyt hallinnolliset toimet. Näitä ovat kaksinkertainen kirjanpito ja tilinpäätös sekä osakaskunnan vuosikokous kokouskutsuineen ja pöytäkirjoineen.

Tilinpäätöksen liitteeksi on laadittava toimintakertomus ja vuosikokoukselle seuraavan tilikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio.

”Yhteismetsän tilitoimistopalveluiden lasku voi olla tuhat euroa vuodessa, vaikka toimintaa metsässä ei olisikaan. Jos osakasjoukosta löytyy pätevä henkilö hoitamaan hallintoa eikä ostopalveluille ole tarvetta, saattaa yhteismetsän perustaminen olla järkevää vähän pienemmälläkin pinta-alalla.”

Yhteismetsän perustamiseen houkuttelee niiden verokohtelu, mutta merkittävimmät motiivit uusien yhteismetsien perustamiseen ovat Pirjo Havian mukaan olleet päätöksenteon sujuvuus sekä suvun metsien säilyminen jakamattomana.

Myös metsää omistavien kuolinpesien kannattaa harkita yhteismetsää. Mikäli kuolinpesässä ei ole metsästä innostuneita osakkaita, yksi vaihtoehto on liittää metsät johonkin olemassa olevaan yhteismetsään.

Silloin metsät tulevat hyvän metsänhoidon piiriin ja osakkaat saavat yhteismetsästä vuotuista tuloa. Samalla päästään eroon siitä kuolinpesäomistuksen hankaluudesta, että metsänhoitoon liittyvien päätösten tulee olla yksimielisiä.

Pirjo Havia suosittelee kuolinpesän metsien jakamista murto-osien mukaan yhtymäksi ennen kuin ne liitetään yhteismetsään.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2020.

• Kiinteistöjen omistajat tekevät yhteismetsän perustamissopimuksen keskenään kirjallisesti. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus ohjesäännöksi, perustajien henkilö- ja osoitetiedot, yhteismetsäksi muodostettavat alueet sekä muodostettavan yhteismetsän osakaskiinteistöt ja niiden omistajat.
• Sopimuksen perusteella haetaan Maanmittauslaitokselta yhteismetsän muodostamista. Säädökset löytyvät yhteismetsälaista (109/2003) ja kiinteistönmuodostamislaista (554/1995).
• Hakemus voi olla myös vapaamuotoinen, mutta siitä on käytävä esille toimituksen tarkoitus ja se, mitä kiinteistöjä hakemus koskee.
• Neuvoja yhteismetsän perustamiseen saa Metsäkeskukselta. Mikäli perustamisessa ei käytetä konsulttiapua, yhteismetsän perustaminen on ilmaista.