Yhden puulajin metsät ovat sekametsiä alttiimpia tuhoille

Uutiset 05.01.2021

Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että sekaviljelystä olisi metsän kehitykselle haittaa.


Hanne Manelius
Hoidetuissa metsissä mänty-­kuusisekapuustoa voidaan kasvattaa yksijaksoisena.

Kuusen ja männyn samanaikaisella viljelyllä voidaan vähentää hirvituhoriskiä kuivahkoilla kankailla, jotka soveltuvat huonosti pelkän kuusen viljelyyn, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskonen.

”Sekaviljelty taimikko säilyy todennäköisemmin tiheänä, vaikka hirvet söisivät osan männyn taimista.”

Luonnonvarakeskus on tutkinut kuusen ja männyn sekaviljelyä Etelä- ja Keski-Suomessa erilaisilla metsätyypeillä. Tulokset osoittavat, että nykyisillä uudistamismenetelmillä mäntyjen ja kuusten kehitys on nuoruusvaiheessa samanlaista, joten hoidetuissa metsissä mänty-­kuusisekapuustoa voidaan kasvattaa yksijaksoisena. Tulevissa harvennuksissa puulajisuhteita voidaan säädellä ilman, että puulajivalinnasta aiheutuisi puuntuotoksen alenemista.

Toistaiseksi mikään ei viittaa siihen, että sekaviljelystä olisi metsän kehitykselle haittaa. Päinvastoin: Huuskosen mukaan sekaviljelyn odotetaan pienentävän monia metsänkasvatukseen liittyviä riskejä, sillä yhden puulajin metsät ovat sekametsiä alttiimpia tuhoille.

Sekaviljelyllä voidaan myös nykyistä paremmin huomioida pienipiirteiset, yhden kuvion sisäiset erot esimerkiksi ravinteisuudessa.

Sekaviljely lisää metsän monimuotoisuutta. Huuskonen muistuttaa, että monimuotoisuuteen vaikutetaan myös taimikonhoidossa, jolloin tehdään loppukierto­ajan kannalta merkittäviä päätöksiä.

”Esimerkiksi luontaisesti syntyneitä lehtipuita kannattaa jättää sekapuustoksi myös mänty-kuusi­sekametsiin.”

Luonnonvarakeskuksen vastikään alkaneessa Sekava-­hankkeessa kehitetään kasvatusmallit sekametsille.

Juttu on julkaistu Aarteessa 11/2020.

Aiheeseen liittyvät artikkelit