Tulevaisuuden vaurauden yksi edellytys on se, että käytämme tavarat kahteenkymmeneen kertaan

Uutiset 19.01.2021

Jätteen kierrätys on suorastaan elinehto kulutuksen jatkumiselle, käyväthän maasta löydettävät raaka-ainevarat jatkuvasti niukemmiksi, kirjoittaa Lauri Kontro.


Jaana Kankaanpää
”Kierrättäminen on rahan laittamista pankkitilille”, tuumaa Lauri Kontro.

Talousviisaat sanovat, että sellaista kuin jäte ei ole itse asiassa olemassakaan. jäte ei olekaan mitään, mistä pitäisi päästä eroon. Päinvastoin, jäte on arvotavaraa!

Taitaa kuulostaa teoriaherrojen puheelta. Emmekö me ole suorastaan hukkumassa jätteisiin? Kulutusyhteiskunnasta on tullut jäteyhteiskunta. Jokainen meistä tuottaa tonneittain jätettä: tyhjiä ruokapakkauksia, pulloja, sanomalehtiä, käytettyjä kodinkoneita, rikkinäisiä vaatteita. Ja tietysti sitä itseään, joka siirtyy vesivessoista jätteenpuhdistuslaitoksiin ja siitä ties minne.

Arvotonta tavaraa siis.

Aivan. Mutta toisaalta: eikö jäte ole samalla raaka-ainetta, josta voidaan tuottaa uusia tavaroita? Itse asiassa jätteen kierrätys on suorastaan elinehto kulutuksen jatkumiselle, käyväthän maasta löydettävät raaka-ainevarat jatkuvasti niukemmiksi. On mentävä yhä syvemmälle ja yhä vaikeam­piin paikkoihin raaka-aineiden perässä. Kun niukkuus lisääntyy, raaka-aineen hinta nousee.

Tehokasta kierrätystä

Saasteella, jätteellä, on siis arvo. Tämän totesi myös Suomen ensimmäinen tunnettu kansantaloustieteilijä Lauri O. af Heurlin. Heurlinilla oli tapana luennoida opiskelijoilleen aiheesta ”saasteen puhdasta teoriaa”. Saasteellakin on siis arvonsa. Arvo voi olla miinusta tai plussaa, mutta arvo sillä silti on olemassa.

Kuluttaja törmää yleensä jätteen arvoon palauttaessaan pulloja ja purnukoita kauppaan. Suomalainen kierrätysjärjestelmä on yksi maailman parhaista. Mitä muuta tyhjät pullot ovat kuin jätettä. Kun ne kierrätetään, niistä saa rahaa. Simsalabim: kun panttijärjestelmä otettiin käyttöön, kadunvarret ja roskikset alkoivat tyhjentyä tyhjistä pulloista ja tölkeistä. Jos et itse vie juomapakkaustasi kierrätykseen, joku muu vie sen ja saa rahaa.

Kierrätys onkin yksi tulevaisuuden talouden avainasioista. Kaikki, mikä voidaan laittaa kiertoon, kannattaa kierrättää uudelleen. Rauta ja paperi ovat kiertäneet jo vuosia. Lasi on saatu kiertoon, ja nyt satsataan muovin uudelleenkäyttöön. EU hyväksyi vastikään muovipaketin, joka velvoittaa jäsenmaita toimiin muovin kierrättämiseksi.

Vanhat opit käyttöön

Vaatteiden, siis tekstiilien, pois heittäminen on sekin suurta tuhlausta ja suuri ympäristöongelma. Kun puuvillaiset tekstiilit saadaan kiertoon, voidaan suojella myös ympäristöä. Puuvillan viljelyä ei maapallolla voida enää lisätä, koska viljely vaatii valtavasti vettä, joka tarvitaan ihan muuhun käyttöön.

Tekstiiliasiassa suomalaiset ovat onnekkaita ja suoranaisen lottovoiton äärellä. Kun puuvillaa aletaan korvata selluloosapohjaisilla kuiduilla, syntyy suomalaisille tuotteille uutta, maailmanlaajuista kysyntää. Suomen metsät vaatettavat jatkossa puoli maailmaa, mikä lihottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa.

Talonpoikaisessa taloudessa kierrätys oli itsestäänselvyys, mutta kerskakulutustalou­dessa vanhat opit painuivat unholaan. Nyt ne on kaivettu esiin, kun on huomattu, että pois heittäminen onkin itse asiassa kalliimpaa kuin kierrätys.

Kohti kestävää taloutta

Tavallisen kuluttajan on tietenkin vaikea huomata kierrätyksen kaikkia puolia, eikä tällainen pähkäily ole edes tarpeen. Riittää, kun vie roskat oikeaan laatikkoon. Motivaatiota parantaa tietoisuus siitä, että lajittelullakin tienaa – hitaasti mutta varmasti. On halvempaa käyttää vanha uudestaan kuin kaivaa maasta alumiinia jokaisen uuden kaljatölkin raaka-aineeksi. Vaikka taloudellinen hyöty tulee vasta tulevaisuudessa, bonus kuitenkin tulee.

Tulevaisuuden vaurauden yksi edellytys onkin se, että käytämme tavarat ei kahteen vaan kahteenkymmeneen kertaan. Kestävässä taloudessa kaikki raaka-aineet kiertävät loputtomasti.

Vanha kansa sanoi, että markassa on miljoonan alku. Myös kaljatölkissä ja roskapussissa on miljoonan alku. Kierrättäminen on rahan laittamista pankkitilille. Kiertotalous säästää tämän hetken kustannuksissa ja lisää tuloja tulevaisuudessa.

Jäte on kuin onkin arvotavaraa.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 6/2019.

Aiheeseen liittyvät artikkelit