Metsähallitus tuplaa lannoitusmäärät – ”Metsänlannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista metsätalouden investoinneista”

Uutiset 29.03.2021

Metsänlannoitus on Metsähallituksen Jussi Kumpulan mukaan paitsi taloudellisesti kannattava investointi myös ilmastoteko.


Kari Lindholm
Monikäyttömetsät ovat Metsähallituksen metsä­talouskäytössä olevia alueita, joilla myös retkeillään, metsästetään, marjastetaan ja harjoitetaan esimerkiksi poronhoitoa ja matkailua.

Metsähallitus aikoo tuplata metsänlannoitusmäärät nykyisestä eli nostaa ne 30 000 hehtaariin vuodessa. Lannoituksen lisääminen vaikuttaa täysimääräisesti kasvuun ja hiilinieluun vuodesta 2029 alkaen.

”Tavoittelemme tällä puuntuotannon lisäämistä ja sitä kautta kasvavaa hiilensidontaa. Lisäksi tavoittelemme parempaa taloudellista tulosta”, kertoo Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula.

Lannoituksella voidaan Kumpulan mukaan saavuttaa noin 10–20 prosentin vuotuinen tuotto investoinnille. ”Metsänlannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista metsätalouden investoinneista”, hän muistuttaa.

Metsähallituksen laskelmien mukaan näin aikaan saatu puuston lisäkasvu on 300 000 kuutiometriä vuodessa ja vaikutus hiilinieluun 0,435 miljoonaa tonnia CO2-ekvivalenttia vuodessa.

Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa valtion monikäyttömetsien hiilinieluja sekä valtion maiden puuston hiilivarastoja kymmenyksellä vuoteen 2035 mennessä. Tähän pyritään lannoituksella sekä lisäämällä jalostetun siemenen käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. Myös jatkuvan kasvatuksen hakkuiden osuutta lisätään.

Pääpaino turvemailla

Metsähallitus Metsätalous Oy:n lannoitusten pääpaino on turvemailla, mutta lannoituksia lisätään myös kivennäismailla.

Jussi Kumpulan mukaan kivennäismailla lannoitetaan kuivahkojen ja tuoreiden kankaiden mäntyvaltaisia puustoja sekä tuoreiden kankaiden kuusivaltaisia puustoja. Turvemaiden metsistä lannoitetaan havupuuvaltaisia puolukka- ja mustikkatason muuttumia sekä turvekankaita.

”Puuston kasvureaktio on paras kuivahkoilla ja tuoreilla kankailla ja vastaavaa ravinteisuustasoa olevilla turvemailla. Lähtöpuuston on luonnollisesti oltava ennen lannoitusta laadullisesti ja metsänhoidollisesti hyvässä kunnossa.”

Metsähallitus käyttää turvemailla tuhkalannoitusta, kivennäismailla joko typpilannoitetta tai typpi-fosforilannoitetta. Kaikki lannoitteet sisältävät booria. Lannoituksia tehdään sekä maakone- että lentolevityksenä.

Kumpula kannustaa myös yksityismetsänomistajia lannoittamaan metsiään, mikäli sopivia kohteita löytyy.

”Metsänlannoitus on myös ilmastoteko, joten se vastaa hyvin ajan haasteisiin. Vesien- ja ympäristönsuojeluun liittyvät näkökohdat täytyy kuitenkin aina ottaa huomioon.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 3/2021.

Aiheeseen liittyvät artikkelit