EU vaatii tiukempaa suojelua – Vielä on epäselvää, miten linjaukset vaikuttavat suomalaiseen metsätalouteen

Uutiset 24.06.2021

Euroopan parlamentti hyväksyi komission esittämän monimuotoisuus­strategian. Jo tänä kesänä on tulossa myös muita EU-linjauksia, jotka voivat vaikuttaa suomalaiseen metsätalouteen.


Johanna Kokkola
Luonnonvarakeskuksen mukaan vuoden 2019 alussa Suomessa oli suojeltuja metsiä yhteensä 2,9 miljoonaa hehtaaria.

Kesäkuun alussa Euroopan parlamentti hyväksyi kannanoton vuoteen 2030 asti ulottuvan biodiversiteetti- eli monimuotoisuusstrategian puolesta.

Nyt strategian jatkotoimet ovat EU-komission käsissä, eikä niitä odoteta käsittelyyn vielä kuluvan kesän aikana.

Kannanotossaan parlamentti esittää, että ainakin 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista suojellaan vuoteen 2030 mennessä. Vähintään kolmannes alueista, esimerkiksi aarniometsät ja ikimetsät, olisi saatava tiukemman suojelun piiriin. Parlamentin mukaan EU tarvitsee luonnon ennallistamissuunnitelman. Mepit toivovat myös sitovaa lakia ekosysteemien ennallistamiseen, vahvistamiseen ja suojeluun vuoteen 2050 mennessä.

Euroopan parlamentin jäsenen Petri Sarvamaan (kok.) mukaan biodiversiteettistrategian suoria vaikutuksia Suomelle on vielä vaikea arvioida.

”Se on nimensä mukaisesti vielä strategia, ei sitovaa lainsäädäntöä. Mikäli uutta varsinaista lakia alettaisiin laatia, myös jäsenmaiden tulisi hyväksyä se.”

”Liian tiukasta lainsäädännöstä haittaa”

Kannanotossaan europarlamentin jäsenet painottivat metsien ja metsätalouden merkitystä monimuotoisuuden suojelussa. Kestävän metsä­talouden nähdään edistävän ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttamista.

”Neuvottelemassani metsästrategiassa parlamentti on hyväksynyt kestävälle metsänhoidolle yhteisen määritelmän, jossa otetaan huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristönäkökulma. Korostamme metsästrategian merkitystä kaiken metsäpolitiikan koordinoinnissa, jotta vältyttäisiin epäjohdonmukaisuuksilta ja ristiriitaisuuksilta”, Petri Sarvamaa sanoo.

Hän on kuitenkin huomannut, että jokainen metsiin liittyvä uusi päätös tehdään omista lähtökohdistaan, jolloin EU:n metsäpoliittinen linja voi vaihdella päätösasiakirjasta toiseen.

Sarvamaa toivoo, että sitovissa päätöksissä otetaan huomioon eri jäsenmaiden erityisolosuhteet ja tarjotaan joustoja. ”Samaa lainsäädäntöä ei voida pakottaa Portugalin, Romanian ja Suomen metsiin. Mikäli suojelutavoite toteutetaan liian tiukalla lainsäädännöllä, siitä koituu haittaa suomalaiselle metsätaloudelle.”

Heinäkuun puolivälissä EU-komission on määrä esitellä 12 lakiesitystä, jotka vastaavat 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen (Fit for 55). Muutoksia odotetaan esimerkiksi päästökaupan ja uusiutuvan energian direktiiviin, jossa biomassan käytölle asetetaan kestävyyskriteerit.

Metsiin vaikuttaa myös maankäyttöä koskeva LULUCF-asetus, jota sitäkin aiotaan uudistaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit