Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Paula-myrskyn tuhoamilta alueilta pyritään nyt korjaamaan tukit talteen – ”Haasteena on tukkien sinistyminen”

Myrskytuhojen korjuu on käynnistynyt Koillismaalla rivakasti. Metsänhoitoyhdistyksen mukaan sahauskapasiteetti ratkaisee, miten korjuut voivat edetä.
Paula-myrsky kaatoi puuta yksityismetsistä, yhteismetsistä ja valtion mailta. Korjuu kannattaa jättää ammattilaisten hoidettavaksi, ja tarpeetonta liikkumista tuhoalueilla on syytä välttää.
Paula-myrsky kaatoi puuta yksityismetsistä, yhteismetsistä ja valtion mailta. Korjuu kannattaa jättää ammattilaisten hoidettavaksi, ja tarpeetonta liikkumista tuhoalueilla on syytä välttää. Kuva: Reijo Haukia

Paula-myrsky kaatoi Koillismaalla kesäkuun 22. päivänä Suomen metsäkeskuksen arvion mukaan 0,7–1,4 miljoonaa kuutiometriä puuta. Pahimmillaan syöksyvirtaukset kaatoivat puustoa 10–30 hehtaarin yhtenäisinä alueina.

Metsäkeskuksen mukaan korjuut on kesälomakaudesta huolimatta saatu hyvin käyntiin. Elokuun 4. päivään mennessä Koillismaalta on tullut myrskytuhojen hakkuuseen liittyviä metsänkäyttöilmoituksia 11 266 hehtaarin edestä. Eniten ilmoituksia on saapunut Taivalkoskelta, Kuusamosta ja Utajärveltä.

”Tähän mennessä tehdyistä yksityismetsien hakkuista muodostunee tuloja noin 35 miljoonaa euroa”, kertoo valmiuspäällikkö Yrjö Niskanen Metsäkeskuksesta.

Niskanen arvioi, että Paula-myrskyn runtelemien alueiden hakkuut nousevat lopulta 15 000–20 000 hehtaariin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsätuholaki edellyttää, että vahingoittuneet puut tulee poistaa metsästä mahdollisimman pian. Metsäkeskus pitää kuitenkin epätodennäköisenä sitä, että tuulenkaadoista leviäisi tuhohyönteisiä enää tänä kesänä.

Yksittäiset kaatuneet puut voi jättää metsään, sillä niistä syntyy vähitellen monimuotoisuuden kannalta tärkeää lahopuuta.

Tukkeja uhkaa sinistyminen

Metsänhoitoyhdistys Koillismaan johtaja Antti Härkönen kertoo, että tuhoalueilta pyritään nyt korjaamaan tukit mahdollisimman hyvin talteen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Haasteena on tukkien sinistyminen, minkä vuoksi niitä ei voi jättää pitkäksi aikaa varastoon odottamaan. Sahauskapasiteetti ratkaisee, miten korjuut voivat edetä.”

Hakkuut tuhoalueilla käynnistyivät toden teolla vasta heinäkuun viimeisellä viikolla, kun sahat palasivat lomilta ja alkoivat ottaa puuta vastaan. Tähän mennessä tuhoalueilta korjatut tukit on Härkösen mukaan myyty tukin hinnalla.

”Menetys puukaupassa tulee siitä, kuinka paljon tukkiosuutta menee esimerkiksi sinistymisen takia kuitupuuhun. Vielä on vaikea arvioida, kuinka paljon tällaista tappiota syntyy.”

Metsäkeskus on arvioinut, että metsänomista­jien vahingot nousevat 6–8 miljoonaan euroon.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Kyllä täällä hätä on. Tilannetta voi verrata siihen, että olet juuri saanut maksettua omakotitalon ja sitten se pitäisi maksaa heti perään uudestaan”, Härkönen sanoo.

Myrskytuhojen korjuu jatkuu pitkälle ensi vuoteen. ”Nyt meillä on neljä tehokasta työkuukautta. Keväällä pystytään muutama viikko työskentelemään. Ensi kesän hakkuissa tullee enää kuitupuuta ja polttopuuta.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 7/2021.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.