Leif Schulman: ”Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella”

Uutiset 17.09.2021

Suomen ympäristökeskuksen pääjohtaja Leif Schulman toivoo, että metsänomistajille luotaisiin kannusteita hiilensidontaan.


Maria Miklas
Leif Schulman ehdottaa metsien kiertoajan pidentämistä 10–20 vuodella. ”Olisi hyvä luoda metsänomistajille kannusteita hiilensidontaan.”

Mitä eroa on talousmetsällä ja luonnonmetsällä?

Talousmetsällä ja luonnonmetsällä ei ole mitään selkeää rajaa. Metsien osalta voidaan puhua pikemminkin luonnontilaisuuden asteesta. Ääripäänä on sellainen talousmetsä, jonka ihminen on luonut esimerkiksi istuttamalla jalostettuja taimia riviin pellolle. Alue ei ole silloin ekosysteemiltään metsää. Toisessa ääripäässä on luonnontilainen metsä, josta varovaisilla poimintahakkuilla haetaan puuta.

Talousmetsässä ekosysteemi on yksinkertaisempi ja vähälajisempi kuin luonnonmetsässä. Kun metsä avohakataan, se muuttuu viimeistään silloin talousmetsäksi. Hakkuuaukko voi palautua luonnonmetsäksi, jos siellä ei tehdä vahvoja muokkaustoimia ja alueen annetaan uusiutua luontaisesti siemenistä.

Pitäisikö avohakkuut kieltää?

Avohakkuita ei pidä kokonaan kieltää. Avohakkuu ei saisi kuitenkaan olla niin hallitseva metsänhoitomuoto kuin se nyt on. Metsänkäsittelymenetelmiin pitäisi saada enemmän monipuolisuutta ja pohtia, mikä on oikea käsittelytapa kussakin paikassa. On kummallista, että jatkuvapeitteinen metsänhoito oli lailla kiellettyä vielä vähän aikaa sitten.

Olisi suositeltavaa, että metsänomistajat paneutuisivat metsäasioihin ja pyrkisivät aktiivisesti hakemaan tietoa erilaisista metsänhoitotavoista. Kentältä on kuulunut, että metsäyhtiöt ja neuvontaorganisaatiot eivät tarjoa monipuolista metsänhoitotietoa automaattisesti. Metsänomistajan pitää osata vaatia tietoa.

Mikä on tärkein asia, jota ajat Syken pääjohtajana?

Pyrin saamaan aikaan kestävyysmurroksen mahdollisimman nopeasti. Nykyisen johtavan sukupolven on tehtävä pikainen muutos kestävämpään suuntaan. Kaikista tutkimustuloksista käy ilmi, että aika loppuu kesken, jos emme kiihdytä muutoksen tahtia. Kestävyysmurros on loikka parempaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisesti, ja se on kaikkien etu.

Kumpi huolestuttaa sinua enemmän, luontokato vai ilmaston lämpeneminen?

Otatko ruton vai koleran? Jos on pakko valita jompikumpi, niin luontokato. Luontokato on meille paljon vaikeampi asia ymmärtää kuin ilmaston lämpeneminen, jonka näkee lämpömittarista. Emme ymmärrä riittävän hyvin luontokadon eli luonnon monimuotoisuuden vähenemisen seurauksia. Siksi sitä on vaikeampi torjua.

Mikä olisi paras yksittäinen keino ehkäistä luontokatoa Suomessa?

Metsätalouden puolella esimerkiksi lahopuun lisääminen olisi yksi helposti toteutettava keino. Se ei maksa kansantaloudelle oikeastaan mitään, eikä siitä ole kenellekään haittaa. Etelä-Suomen metsissä on keskimäärin neljä kuutiota lahopuuta hehtaarilla, kun sitä luontaisesti olisi helposti kymmenkertainen määrä.

Millä keinoilla lisäisit Suomen metsien hiilensidontaa?

Jatkuvapeitteisen kasvatuksen lisääminen on yksi keino. Maan muokkaamisesta pitäisi pidättäytyä aina kun mahdollista. Maaperän hiiltä ei kannattaisi päästää muokkaamalla ilmaan. Metsien kiertoaikoja voitaisiin pidentää 10–20 vuodella, mikä ei ole kovin paljon. Sillä ylläpidettäisiin hiilivarastoa, ja hiilinielukin säilyisi vahvana.

Myös metsätalouskäyttöön aikanaan otettujen soiden ennallistaminen ja vedenpinnan nostaminen on hyvä keino. Olisi hyvä luoda metsänomistajille kannusteita, jotka edistäisivät hiilensidontaa. Voisimme esimerkiksi nostaa metsätaloustuotteiden hintoja ja kääntää ympäristöteot liiketoiminnaksi. Meillä voisi olla myös korvauksia hiilensidonnasta metsänomistajille.

Miksi biologien ja metsänhoitajien tuntuu olevan niin vaikea löytää yhteistä säveltä metsäasioissa?

Yhteisiä säveliä on kyllä löytynyt, vaikka on keskustelussa joskus kitkaakin. Metsäsektori on niin tavattoman tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle, että valtalinjasta poikkeavat mielipiteet metsien hoidosta leimataan helposti melkein isänmaanpetturuudeksi.

Mitä ajattelet EU:n komission metsästrategiasta?

Metsästrategiassa on paljon Suomen linjausten mukaisia tavoitteita, eikä se ole lainkaan niin radikaali, miksi se haluttiin tulkita. EU:n metsästrategiaa kauhisteltiin turhaan etukäteen. Strategiassa on esitetty keinoja, joilla metsien ekologista kestävyyttä voidaan parantaa. Haasteena tietysti on se, miten ne sovitetaan ekonomiseen kestävyyteen.

Strategiassa esitetään jäljellä olevien vanhojen metsien suojelua, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisäämistä ja metsätaloustuotteiden korkeampaa jalostusastetta. Kaikki ovat hyviä tavoitteita.

Uhkaako energiapuun keruu metsiemme monimuotoisuutta?

Voi uhatakin, sillä se heikentää monimuotoisuutta vähentämällä metsästä lahopuuta. Jos energiaturve korvautuu liian tehokkaalla energiapuun korjuulla, mennään helposti ojasta allikkoon.

Olet ollut tutkijana muun muassa Perussa. Mikä on tärkein metsäoppisi Amazonin alueelta?

Tärkein oppi oli se, että metsän ekosysteemi on todella monimuotoinen. Emme voi käsitellä yhdellä ja samalla tavalla kaikkia maailman metsiä. Käsittelyssä pitää ottaa huomioon paikalliset olosuhteet. Myös tiettyjä sademetsiä voi käsitellä avohakkuulla, vaikka toisin on väitetty. Ravinteikkaimpien maiden rehevät sademetsät uudistuvat hyvin.

Osa Keski-Euroopan metsistä on muuttunut metsätuhojen takia hiili­nieluista hiilen lähteiksi. Miten tämä estetään Suomessa?

Ensinnäkin ilmastonmuutosta pitää torjua, sillä emme halua tänne yhtään enempää kuivuusjaksoja. Voisimme lisätä metsäekosysteemien monimuotoisuutta sekametsillä ja välttää tuhoille alttiita tasaikäisiä kuusikoita. Ne ovat tietynlainen aikapommi. Emme pysty estämään tuhohyönteisten leviämistä, jos metsissä on liian laajoja homogeenisia alueita. Jatkuvapeitteinen kasvatus on yksi ratkaisu myös tuholaisongelmaan. Metsien kestokykyä ilmastonmuutokselle pitää kaikkinensa lisätä.

Millä tavalla haluaisit rajoittaa Metsähallituksen metsien käyttöä?

Jäljellä olevat vanhat metsät ja hyvin vanhat puut pitäisi jättää rauhaan. Se ei ole liian kallista yhteiskunnalle. Metsähallituksen mailla voisi mallintaa jatkuvaa kasvatusta. Kun valtiolla olisi esimerkkimetsiä, myös yksityisten metsänomistajien olisi helpompi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

Milloin kävit viimeksi metsässä ja mitä siellä teit?

Viime viikolla kävin katsomassa sieniä mökkimme lähellä olevassa metsässä Kirkko­nummella.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2021.

Aiheeseen liittyvät artikkelit