Lannoitteiden kovan hinnan vuoksi kasvatuslannoituksia jää ensi vuonna tekemättä – Metsänhoitoyhdistyksissä odotetaan suhdanteen tasaantumista

Uutiset 11.11.2021

Suomen metsien kasvatuslannoituksissa käytetään typpilannoitteita, joiden hinnat ovat nousseet rajusti.


Sanne Katainen
Metsien kasvua rajoittavia ravinteita ovat yleensä joko typpi tai fosfori. Typestä on pulaa lähinnä kivennäismailla ja fosforista turvemailla. Lannoituksia tehdään joko helikopteri- tai maalevityksinä.

Maatalouden ja metsien lannoitteiden hinnat ovat Euroopassa nyt poikkeuksellisen korkealla. Syy piilee maakaasun hinnassa.

Typpipohjaisissa lannoitteissa käytetään ammoniakkia, jonka valmistukseen tarvitaan maakaasua. Kaasun hinnannousun vuoksi ammoniakin valmistus on joutunut Euroopassa ahtaalle. Siksi ammoniakkia tuodaan Eurooppaan muualta maailmasta ja myös sen hinta nousee maailmanlaajuisesti.

Suomen metsien kasvatuslannoituksissa käytetään typpilannoitteita, kuten salpietaria ja np-lannoitetta. Rajujen hinnannousujen vuoksi metsänhoitoyhdistyksissä on arvioitu ensi vuoden yhteislannoitussuunnitelmia uudelleen.

”Näyttää pahasti siltä, että ensi vuonna emme tee paljoa kasvatuslannoituksia vaan joudumme odottamaan suhdanteen tasaantumista”, Metsänhoitoyhdistys Lounais-­Hämeen toiminnanjohtaja Kari Kannisto sanoo.

”Me saamme tehtyä pienen määrän kasvatuslannoituksia siedettävällä hinnalla, mutta selvää takapakkia tulee verrattuna tähän vuoteen. Satoja hehtaareita jäänee lannoittamatta”, toteaa johtaja Harri Välimäki Metsänhoitoyhdistys Pohjois-­Karjalasta.

Tuhkalannoitteiden hintoihin maailman energiahinnat eivät vaikuta. Tuhkalla lannoitetaan entiseen malliin, mutta typpilannoitetta se ei korvaa.

Raakaa matematiikkaa

Lannoitteen hinta on vain osa lannoituksen kokonaishinnasta. Päälle tulevat myös muun muassa polttoainekulut ja levitystyön kustannukset.

”Matematiikka on aika raaka, sillä myös polttoainekustannukset ovat nousseet. Yhteislannoitus on maksanut metsänomistajalle 350 euroa hehtaarilta. Nyt siihen tulee 150 euroa lisää. Harvassa ovat ne asiakkaat, joille tämän hinnan pystymme perustelemaan”, Kari Kannisto sanoo.

Harri Välimäen mukaan tällainen nousu totuttuun hintaan tekee lannoituksista kannattamattomia.

”Olen silti optimistinen. Kyllä lantojen hinta vielä palaa järkevälle tasolle niin, että kasvatuslannoitus on taas metsänomistajalle kannattavaa.”

Sekä Välimäki että Kannisto ovat huomanneet lannoitusten suosion kasvaneen viimeisten vuosien aikana.

”Kasvatuslannoitus on investointi metsän parempaan kasvuun ja samalla hiilensidontaan”, Välimäki perustelee suosiota.

Hänen laskelmiensa mukaan yksi tai kaksi välivuotta ei vielä paljoa vaikuta Suomen metsien kasvuun.

”Mutta jos lannoitukset jäävät pidemmäksi ajaksi vähälle tai kokonaan pois, se alkaa näkyä valtakunnan tasolla puiden kasvussa.”

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 10/2021.

Aiheeseen liittyvät artikkelit