Lumituhojen riskiä voi parhaiten ehkäistä huolehtimalla puiden hyvästä kasvusta – ”Metsiä ei pidä päästää ylitiheiksi, jotta puut eivät riukuunnu”

Lämpötilojen vaihtelut, jäätävät sateet ja lumi altistavat puita vaurioille. Rännän ja alijäähtyneen veden yhdistelmä luo otollisen pohjan tykkylumelle. Kuva: Pekka Fali

Pinta-alalla mitattuna lumi on vakavin metsätuhojen aiheuttaja Suomessa, kertovat tulokset edelliseltä Valtakunnan metsien inventoinnin kierrokselta (2014–18). Luonnonvarakeskuksen metsätuhokartalla Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu ja Lappi piirtyvät suurimmiksi lumituhoriskialueiksi.

”Riski on ilmeisin yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Siellä sääolosuhteet ovat otolliset lumen kertymiselle puiden latvustoihin”, tutkimuspäällikkö Markus Melin Lukesta kertoo.

Parhaiten vaurioita voi korkeilla vaara-alueilla ehkäistä huolellisella metsänhoidolla. ”Metsiä ei pidä päästää ylitiheiksi, jotta puut eivät riukuunnu. Kun riukuuntunutta metsää harvennetaan, puut eivät kestä lumen taakkaa”, Melin selittää.

Mhy Savotan Sonkajärven alueen metsäasiantuntija Marko Mustonen korostaa oikea-aikaisten metsänhoitotöiden merkitystä.

”Puu kestää, kun järeys ja pituus ovat hyvässä suhteessa. Jos ensiharvennus tehdään myöhässä, puut eivät pääse järeytymään ja riukuuntumisen riski on suuri.”

Kuusi kestää mäntyä paremmin lumen painoa. Kaikkein herkimpiä lumi- ja tykkytuhoille ovat pitkään ylitiheinä kasvaneet, juuri harvennetut männiköt.

Lumituhot kuuluvat metsätuholain piiriin. Se tarkoittaa sitä, että laissa määriteltyjen kuutiorajojen ylittävä osuus tuhopuuta on poistettava metsästä määräaikoihin mennessä hyönteistuhoriskin vuoksi.

Toistaiseksi hyönteistuhot eivät ole lumituhojen yhteydessä olleet yhtä vakavia kuin myrskytuhoissa, kertoo Markus Melin. Saman on huomannut Marko Mustonen: ”Mitään laajamittaista hyönteistuhoa ei lumituhojen yhteydessä ole meilläpäin ollut. Tärkeintä on saada korjattua laajat tuhoalueet hyvissä ajoin.”

Mustonen muistuttaa, että lumituhoja ei pidä mennä kartoittamaan silloin, kun puut notkuvat lumesta.

”Sitten, kun metsään on turvallista mennä, tuhot voi kartoittaa itsekseen tai metsäammattilaisen kanssa.”

Tuhoalueiden kartoitus voi pian helpottua. Luken, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen metsäkeskuksen LumiLaser-hankkeessa kehitetään menetelmää, jolla lumituhoja saataisiin kartoitettua laserkeilausaineistosta. Tavoitteena on, että aineistosta voidaan keväisin nähdä laajat lumituhot, jotka edellyttävät toimia maanomistajalta.

”Jatkossa metsänomistaja voisi saada tiedon Metsään.fin kautta, jos omaan metsään on kohdistunut laajaa tuhoa”, Melin kertoo.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2022.