Luke: Männyn ja energiapuun kasvatus suonpohjilla kiinnostaa maanomistajia ja turvetuottajia

Uutiset 19.02.2018

Kun turvetuotanto päättyy suolla, voidaan suonpohjalle saada oikeilla menetelmillä syntymään hyväkasvuinen metsä, kerrotaan Luonnonvarakeskuksesta.


Kari Lindholm / VL-arkisto
Ravinnetaloudeltaan epätasapainoisessa suonpohjassa puusto saadaan hyvään kasvuun käyttämällä lannoitteena puutuhkaa.

Kun turvetuotanto suolla loppuu, jäljelle jää paljas suonpohja. Suonpohjia on Suomessa jo noin 50 000 hehtaaria, ja vuosittain lisää vapautuu 2 500–3 500 hehtaaria. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan osuus tästä on reilu kolmannes. Suoalueiden jälkikäytölle on useita vaihtoehtoja, kuten maatalous, uudelleen soistaminen tai kosteikon perustaminen.

”Tärkein ja suosituin jälkikäytön muoto on kuitenkin metsätalous. Kiinnostusta herättää männyn kasvatuksen lisäksi muun muassa koivun tai energiapajun kasvatus energiapuuksi”, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jyrki Hytönen.

Suonpohjalle saadaan oikeilla menetelmillä syntymään hyväkasvuinen metsä. Maan epätasapainoinen ravinnetila voidaan korjata tuhkalannoituksella. Tuhka voi Luke mukaan lisätä puuston kasvua suonpohjilla jopa yli 30 vuotta ilman haitallisia ympäristövaikutuksia.

Suonpohjien metsittäminen hillitsee ilmastonmuutosta, sillä kasvava puusto ja muu kasvillisuus sitovat hiiltä tehokkaasti. Myös ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin vähenee.

”Ravinteiden kierrätys, tässä tuhkan sisältämien ravinteiden muodossa, on kiertotaloutta parhaimmillaan.  Kun turpeennostoalueet ennallistetaan metsiksi, myös luonnon monimuotoisuus lisääntyy ja mahdollisuudet virkistyskäyttöön, kuten metsästykseen, voivat parantua”, toteaa Hytönen.

Luken ja Suomen metsäkeskuksen Fenix – Suonpohjille uusi elämä -hankkeessa edistetään turvetuotannosta aikaisemmin vapautuneiden ja vapautuvien alueiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää jälkikäyttöä. Maanomistajille ja turvetuottajille välitetään tietoa erityisesti suonpohjien metsittämisestä, mutta myös muista vaihtoehdoista. Tavoitteena on saada suot jälkikäytön piiriin ja vähentää samalla vesistökuormitusta ja edistää hiilen sidontaa ilmakehästä puubiomassaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit