Kasvatushakkuiden korjuujälki heikentynyt – metsänomistajat menettävät tuloja vaurioiden vuoksi

Uutiset 20.02.2018

Suomen metsäkeskuksen korjuujälkitarkastuksissa annettiin eniten huomautuksia puusto- ja maastovaurioista sekä tarpeettoman voimakkaista harvennuksista.


Markku Vuorikari / VL-arkisto
Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi myös lahottajasienille.

Suomen metsäkeskus tarkasti kasvatushakkuiden korjuujälkeä 155 leimikolla vuonna 2017. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 556 hehtaaria.

Talousmetsien kasvatushakkuiden korjuujälki arvioitiin hyväksi vain 37 prosentilla kohteista. Tulos oli selvästi heikompi kuin edellisvuonna, jolloin korjuujälki oli hyvää yli 60 prosentilla tarkastetuista kohteista. Huomautettavaa oli reilusti yli puolella kohteista.

Maakunnallisessa vertailussa korjuujälki oli parasta Etelä-Karjalan leimikoissa ja heikointa Kanta-Hämeessä. Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla puunkorjuun jälki oli valtakunnallista keskitasoa.

Huomautettavaksi arvosteltu korjuujälki johtui useimmiten runsaista puustovaurioista ja liian leveistä ajourista.

Äärimmäiset sääilmiöt, sateisuus ja maan routaisuuden muutokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Runsaat sateet heikentävät metsäteiden kuntoa ja vaikeuttavat puunkorjuuta leimikoista. Laadukkaan korjuujäljen saavuttaminen on Suomen metsäkeskuksen mukaan tulevaisuudessa entistä haasteellisempaa, koska varsinkin maastovaurioiden riski kasvaa.

Metsänomistajat menettävät vuosittain tuloja korjuuvaurioiden vuoksi, koska puun kasvu hidastuu ja sen laatu heikkenee. Vaurioituneet puut voivat altistua lisäksi myös lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista.

”Hyvällä puunkorjuun suunnittelulla, oikealla korjuukaluston valinnalla sekä huolellisella toteutuksella voidaan kuitenkin edelleen vähentää korjuuvaurioita. Korjuukalusto kehittyy koko ajan ja maaperän vahvistamiseen kehitetään uusia ratkaisuja, kuten ajosiltojen, pitkospuumattojen sekä kumimattojen hyödyntämistä”, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit