Metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti tärkeä

Uutiset 14.03.2018

Suomalaisen metsäsuhde on moniarvoinen, henkinen ja arkinen, selviää tänään julkaistusta Kantar TNS:n selvityksestä.


Kari Salonen / VL-arkisto
Selvityksen mukaan suomalaiset kokevat metsän kaikille yhteiseksi.

Kantar TNS on selvittänyt suomalaisten metsään liittyviä tunnetiloja ja niihin liittyviä tarpeita. Vastaavaa selvitystä ei ole aiemmin tehty koko väestöä edustavalla tavalla.

Selvityksen mukaan metsä on 83 prosentille suomalaisista henkilökohtaisesti melko tai erittäin tärkeä. Metsäsuhteissa on yhteisiä elementtejä, kuten henkisyys, halu toimia luonnon hyväksi ja tunne, että metsässä saa olla oma itsensä.

Kahdelle prosentille suomalaisista metsä herättää enemmän kielteisiä kuin myönteisiä tunteita.

Suomalainen ei yleensä pidä metsää pelottavana, vaan turvallisena. Metsä koetaan kaikille yhteiseksi ja siellä liikkuminen stressiä poistavaksi. Metsien taloudellinen hyödyntäminen on suomalaisten mielestä hyväksyttävää, kunhan se tehdään kestävästi.   

Selvityksessä tunnistettiin kuusi metsään liittyvää tunnetyyppiä. Tunnetilojen kirjo kuvaa ihmisten tapoja suhtautua metsään ja avaa näkemyksiä siihen, mitä kaikkea metsä voi yksilölle merkitä ja tarjota.

Ensimmäisessä tunnetyypissä metsä antaa seikkailun ja energian tunteita. Toisessa tyypissä metsästä saadaan hallinnan ja taloudellisen turvallisuuden tunnetta. Kolmannessa tunnetyypissä metsä luo tunteen suunnitelmallisuudesta, pätevyydestä ja osaamisesta.

Neljäs tuo tunteen mielenrauhasta ja pyhyydestä. Viidennessä tunnetyypissä keskeistä on luonnollisuus ja läheisyys. Kirjon kuudennessa kokonaisuudessa päällimmäisiä ovat ilon, innostuksen ja yhdessäolon tunteet.

Selvityksen perusteella jokaisen metsäsuhde on moniarvoinen: siihen liittyvät tunnetilat, asenteet ja metsäsuhteen toteutustavat vaihtelevat esimerkiksi tarpeiden, roolien, elämänvaiheiden, ajan ja paikan mukaan. Taustatekijöillä kuten iällä, asuinpaikalla, sukupuolella tai esimerkiksi sillä, omistaako metsää vai ei, ei ollut vaikutusta metsäsuhteeseen liittyvien tunnetilojen muodostumisessa.

Selvitys toteutettiin useammassa vaiheessa syksyllä 2017 ja alkuvuodesta 2018. Kvalitatiivinen osio toteutettiin kolmella paikkakunnalla 18 henkilölle. Sen pohjalta rakennettiin kvantitatiivinen kysely, johon vastasi 1 236 yli 18-vuotiasta suomalaista.

Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston toteuttamaa Kestävästi metsäsuhteessa hanketta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit