Hilla vetää matkailijoita Ranualle – näin selviydyt hillasuolla

Uutiset 12.07.2018

Hyvänä satovuonna ranualaiset ja matkailijat keräävät kymmenien tonnien hillasaaliin. Hillamarkkinat elokuussa huipentavat kauden.


Pekka Fali / VL-arkisto
Viime kesänä kypsää hillaa löytyi Ranualla vasta heinäkuun 20. päivän jälkeen, mutta keruukausi kesti kuukauden ja saalis kasvoi runsaaksi.

Suomen hillapitäjään Ranualle löytää vuosittain arviolta 350 000 matkailijaa. Kovimmat vetovoimatekijät ovat eläinpuisto ja luonto antimineen.

Moni suomalainen ajaa satojen kilometrien päästä ostamaan tai poimimaan hilloja. Ranualla puhutaankin hillamatkailusta.

Kunnan kehittämispäällikkö Riikka Tuomivaara näyttää hyötysuoliikunnan mallia. Hän saattaa lähteä jo aamuneljältä ja tuoda iltapäivällä ihmisten ilmoille jopa 30 kilon hillasaaliin.

”Otan hyvät eväät, paljon nestettä ja retkipatjan. Levähdän välillä ja jatkan taas”, Tuomivaara vinkkaa. ”Myyn hillat suoraan käyttäjille. Monet ostajat ovat tulleet tutuiksi ja kyselevät, onko niitä taas.”

Tuomivaara toimittaa kunnan kotisivuille Hillauutiset-tiedotetta ennen satokautta ja sen aikana kerran pari viikossa. Sinne kootaan myös hillanmyyjien yhteystiedot.


Viime kesänä kypsää hillaa löytyi vasta heinäkuun 20. päivän jälkeen, mutta keruukausi kesti kuukauden ja saalis kasvoi runsaaksi. Ahkerat suoramyyntipoimijat pääsivät 20 euron kilohinnalla jopa kymppitonnin verottomaan tienestiin.

Hyvä sato pyörryttää sydänmaiden yhteisöt hillahulluuteen, joka tuntuu väliaikaisesti jopa parantavan pikkuvaivat: terveyskeskuksissa ei jonoja nähdä.

Ranuan kunta on niin hullunrohkea, että se on merkinnyt osoitekarttaansa valtionmaiden hillasuot, maastotyyppien ja paikallistuntemuksen perusteella.

Mittakaavan 1:100 000 kartalta löytyy 54 hilla-apajan merkkiä. Moni on ilmeisen jorpakon takana – mutta voihan se saalis löytyä jo menomatkalla. Osaamisen perille ja takaisin voi varmistaa palkkaamalla paikallisen hillaoppaan.


Hillamarkkinat Ranuan urheilutalon ja jäähallin välisellä kentällä huipentavat hillakauden. Lionsklubi isännöi tämänkesäisiä markkinoita jo 45. kerran.

”Suunnittelu alkoi jo syyskuussa viime kesän pohjalta. Myös esiintyjiä pitää ruveta etsimään hyvissä ajoin”, sanoo markkinapäällikkö, siviilissä pöllirekkaa ajava Jaakko Kouva.

Markkinoiden aikaan käteistä rahaa käytetään niin paljon, että se voi lopahtaa paikkakunnan ainoasta pankkiautomaatista. Kaukaa tulevan kannattaa varata kahisevaa jo ennen matkaa.

Ohjelmaan kuuluu perinteisesti viihdetaiteilijoiden esityksiä, kilpailuja, Hillatytön kruunaus ja Marjatohtorin hatutus. Myyjiä markkinat keräävät toistasataa.

Muutoin marjakauppa keskittyy Hillatorille, jossa on hillaa myös kiveyksen kuvioinnissa. Yhdistykset ja yritykset pitävät kesä- ja iltatoripäiviä elokuun alkupuolelle asti.

Hilla maistuu Ranualla myös juomissa ja leivonnaisissa. Oranssin kuvan tapaa keramiikassa, tekstiileissä, kylteissä, marketin ikkunoissa ja katulampuissa.

Ranuan eläinpuiston linnassa tilaviiniyrittäjät Oiva ja Terttu Nurmela tuottavat kahdenlaista lakkaviiniä.

”Kun aloitimme vuonna 1998, suositeltiin käytettävän marjojen virallisia nimiä”, Terttu Nurmela selittää sitä, miksi pullossa ei lue hillaviini.

Eläinpuiston väki hellii karhuja ja myyriä hilloilla, jos satoa riittää. Suolla voi nähdä tyhjiin imettyjä hillanjäänteitä, mutta mesikämmenen kohtaaminen luonnossa on hyvin harvinaista.


Satavuotias Ranua on markkinoinut itseään pari vuotta Arktisena hillakylänä.

”Suomme ja niiden kulta ovat nousseet vahvuuksiksi, joita ei ole millään muulla Suomen kunnalla”, Riikka Tuomivaara sanoo.

Ranuan kunnan ja kumppanien Hillakoulu-verkosto on järjestänyt luonnontuotekoulutusta kymmenille henkilöille.

Pikkuahon lihakarjatilan emäntä Tiina Torvinen hyödyntää hilloista niiden marjoja ja lehtiä ja käyttää muitakin luonnonantimia. Hän myy kehittämiään tuotteita omassa verkkokaupassaan. Pakkauksissa on hillakylän logo.

”Aloin tehdä kokeiluina luonnonkosmetiikkaa, kun kärsin atooppisesta ihosta. Aina olen ollut vähän lapinnoita noiden yrttien kanssa”, Torvinen sanoo.

Aviomies Marko puurtaa paljon metsätyössä säiden armoilla. Tiina saattaa lontata hänenkin kasvoilleen hillavoidetta.

”Hillakasvovedestä olen muunnellut miesten partavettä. Se tuoksuu hyvälle ja rauhoittaa”, Tiina Torvinen sanoo. ”Sekä miestä että ihoa!”

 

Näin selviydyt hillasuolla

  • Ennen marjaretkeä arvioi kuntoasi realistisesti. Muista, että pelkkä suolla kävelykin on raskasta.
  • Varaa syötävää ja runsaasti juotavaa. Huolehdi riittävästä suolan saannista, sillä hikoillessa kehosta poistuu suolaa.
  • Pakkaa reppuun kartta, kompassi, puukko ja tulentekovälineet.
  • Varmista, että puhelimesi toimii ja että sen akku on ladattu. Lataa puhelimeesi 112-sovellus.
  • Liiku mieluiten seurassa. Yksin lähtiessäsi ilmoita läheisillesi, minne menet ja milloin palaat.
  • Jos eksyt, hälytä apua ja hakeudu näkyvälle paikalle odottamaan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit