Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Luke: Jos hakkuut lisääntyvät, luonnonhoitoon on panostettava enemmän

Luonnonvarakeskuksen tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on edelleen lisääntynyt. Luke ja Suomen ympäristökeskus tutkivat parhaillaan lisääntyvien hakkuiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
VMI:n tulokset osoittavat, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä.
VMI:n tulokset osoittavat, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä. Kuva: Johanna Kokkola / VL-arkisto

Luonnonvarakeskus (Luke) on päivittänyt Suomen metsävaratiedot valtakunnan metsien 12. inventoinnin (VMI12) vuosien 2014–2017 mittaustiedoilla. Tuorein mitattu puuston määrä on 2,5 miljardia kuutiometriä, ja vuotuinen kasvu on 107 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on 1,5 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisen inventoinnin (2009–2013) mukainen kasvu. Inventoinneissa kasvut mitataan viisi vuotta taaksepäin, joten tuoreimmatkin kasvutiedot edustavat vuosia 2009–2017.

Puuntuotannollisesti suurin kestävä hakkuumahdollisuus 10-vuotiskaudelle 2015–2024 on Luken mukaan 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa. Sitä seuraavalla 10-vuotiskaudella vuotuinen hakkuumahdollisuus nousee edelleen 93 miljoonaan kuutiometriin. 2010-luvulla hakkuut ovat olleet keskimäärin 80 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta.

”Jos hakkuut lisääntyisivät puuntuotannollisesti kestävälle tasolle, myös luonnonhoitoon ja suojeluun on panostettava metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Luke ja Suomen ympäristökeskus tekevät parhaillaan yhteistutkimusta, jossa selvitetään lisääntyvien hakkuiden vaikutuksia monimuotoisuuteen ja miten vaikutuksia voitaisiin lieventää. Tuloksia on luvassa ensi vuonna”, johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta kertoo.

Hakkuiden nouseminen kestävien hakkumahdollisuuksien tasolle tarkoittaisi puuston kokonaismäärän nousemista 2,7 miljardiin kuutiometriin vuoteen 2045 mennessä. Näin 30 vuodessa metsiin jäisi Luken mukaan noin kahden vuoden kasvua vastaava puumäärä. Viime vuosina kaakkoisen ja keskisen Suomen maakuntien alueilla hakkuut ovat olleet lähellä suurinta kestävää hakkuumahdollisuutta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Näissä hakkuumahdollisuusarviossa ei ole otettu huomioon Suomen metsille vuosille 2021–2030 asetettavaa metsien hiilinieluvelvoitetta. Luke analysoi myös ilmastotavoitteiden toteutumista eri hakkuuskenaarioissa. Laskelmat ovat pohjana Suomen ja EU:n välisille neuvotteluille ilmastopoliittisesti kestävästä hakkuiden tasosta”, sanoo erikoistutkija Olli Salminen Lukesta.

Luken metsien hakkuumahdollisuusarvioissa taustaoletuksena on, että metsien uudistamisesta huolehditaan. VMI:n tulokset osoittavat, että uudistushakkuun jälkeen metsänviljelystä huolehditaan hyvin. Taimikonhoidoissa ja ensiharvennuksissa on kuitenkin rästejä. Viimeisen kolmen vuoden aikana nuorten metsien metsänhoidollinen tila on lievästi kohentunut ja ensiharvennusrästit ovat vähentyneet.

Talven 2017–2018 lumituhot näkyivät kesällä 2018 mitatuilla koealoilla. Tuhojen seurannan merkitys on jatkossa korostumassa, jos ilmastonmuutos lisää laajoilla alueilla esimerkiksi myrsky-, kuivuus- tai lumituhoja sekä näiden seurauksena myös hyönteistuhoja.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.