Professorin keksintö valaisee Intian slummit ja pienentää hiilipäästöjä – oivallus syntyi Suomessa

Uutiset 11.10.2018

Intialaisen professorin S. P. Gonchaudhuryn kehittämät mikrokattoikkunat ovat kokeiluissa pienentäneet kotitalouksien hiilipäästöjä keskimäärin 27 kilolla kuukaudessa. Gonchaudhury vierailee Suomessa 15.–18. lokakuuta.


Kimmo Haimi / VL-arkisto
Mikrokattoikkunan aurinkopaneelien lataamat akut tuottavat valoa muutamaksi tunniksi auringonlaskun jälkeen.

Intialainen professori S. P. Gonchaudhury vieraili lokakuussa 2015 Lappeenrannassa tutustumassa paikallisiin aurinkosähkökokeiluihin. Yliopiston katolla hän sai oivalluksen, joka johti uudentyyppisen mikrokattoikkunan, Surya Jyotin, kehittämiseen. Tulokset ikkunan kokeilusta Intiassa ovat lupaavia.

Surya Jyotissa, joka tarkoittaa toivon sädettä, on pieni kattoikkuna ja sen vierellä kaksi kämmenenkokoista aurinkopaneelia sekä akku ja led-lamppu. Kattoikkuna valaisee hämärät asunnot päivällä, ja aurinkopaneelien lataamat akut tuottavat valoa muutamaksi tunniksi auringonlaskun jälkeen.

”Köyhien perheiden lasten koulukirjojen lukeminen loppuu yleensä valon puutteen vuoksi heti kun aurinko laskee, mutta uudet mikrokattoikkunat voivat nyt muuttaa tämän”, iloitsee kirjailija Risto Isomäki, joka on jäsenenä rakenteilla olevassa aurinkoenergiaverkostossa.

 

Slummeihin ja köyhiin maaseutukyliin eri puolilla Intiaa asennettiin 10 000 mikroikkunaa. Kokeilu oli niin menestyksekäs, että mikrokattoikkunoista tuli Intian maaseutukehityksen, kaupunkikehityksen, uusiutuvan energian ja tiede- ja teknologiaministeriön yhteinen ohjelma. Intian tiede- ja teknologiaministeri Harsh Vardhan määritteli ohjelman tavoitteeksi asentaa mikrokattoikkunat 10 miljoonaan kotitalouteen viiden vuoden kuluessa.

Mikroikkunat ovat kokeiluissa säästäneet myös vähän varakkaammille perheille keskimäärin 30 euroa kuussa pienentyneinä sähkö- ja kerosiinikuluina ja pienentäneet kotitalouksien hiilipäästöjä keskimäärin 27 kilolla kuukaudessa. 

”Koko paketti maksaa nyt 15 euroa ja sen hinnan lasketaan putoavan suurisuuntaisessa valmistuksessa 10 euron paikkeille”, Isomäki laskee.

 

Mikroikkunakeksinnön innostamana Gonchaudhury ehdotti suomalaisille aurinkoenergia-alan tutkijoille ja ympäristöaktivisteille verkoston perustamista. Verkosto pyrkisi kehittämään myös muita maailman kahden miljardin köyhimmän ihmisen tarpeista lähteviä aurinkoenergiatekniikoita. 

Nyt Gonchaudhuryn aloitteesta on perustettu kansalaisjärjestö InSIC (International Solar Innovations Council), jonka toiminnassa on mukana intialaisia ja suomalaisia aurinkoenergiatutkijoita ja ympäristöaktivisteja. Verkostoon toivotaan mukaan asiantuntijoita myös muista maista. Professori Gonchaudhuryn Suomen-vierailu liittyy järjestön kokoukseen ja sen oheistapahtumiin.

InSIC suunnittelee muun muassa pilottihankkeita, joissa tuotetaan ruokaa ja aurinkosähköä samoilla pelloilla.

”Tämä voisi olla paras tapa ratkaista nopeasti pahenevat, aurinkosähkön tuotannon ja maataloustuotannon väliset maankäyttö- ja vedenkäyttöristiriidat”, Risto Isomäki toteaa.

Lisäksi InSIC pyrkii nopeuttamaan patoallas- ja vesivoimakapasiteetin muuttamista myös aurinko- ja tuulivoiman varavoimaksi sekä etsimään ilmastoystävällisempiä rakennusten jäähdytyskeinoja ja tapoja tuottaa pieniä määriä sähköä puhtaammin polttavien biomassakeittimien tuulettimia varten.

Yksi aurinkoenergiaverkoston kokouksen oheistapahtumista järjestetään Aalto University Sustainability Hubin kanssa, ja siinä puhuvat monet Suomen johtavista aurinkoenergiatutkijoista kuten Peter Lund, Kati Miettunen, Ghufran Hashmi, Annukka Santasalo-Aarnio sekä Salla Puupponen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit