Suomen Metsämuseosäätiö täyttää 30 vuotta – Lusto rakennettiin keskellä lamaa ennätysvauhdilla

Uutiset 01.11.2018

Vuosittain Lustossa vierailee 34 000–40 000 kävijää. Vuonna 2010 Lusto siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja sai valtakunnallisen erikoismuseon statuksen.


Timo Kilpeläinen / Lusto
Luston laajennuksen ansiosta metsäkoneet saatiin esille vuonna 2008.

30 vuotta sitten tänään perustettiin Suomen Metsämuseosäätiö, jonka tavoitteena oli saada Suomeen valtakunnallinen metsämuseo.

Ajatus valtakunnallisen metsämuseon perustamisesta oli elänyt jo kauan ja noussut esiin mahdollisesti ensimmäisen kerran jo vuonna 1887, kun Viipurin maatalousnäyttelyn yhteydessä oli ollut menestyksellinen metsänäyttely.

Vuonna 1984 Lapin Metsämuseon pitkäaikaisen puheenjohtajan Mauri Melamiehen aloitteesta Suomen Metsäyhdistys esitti maa- ja metsätalousministeriölle selvityksen tekemistä valtakunnallisen metsämuseon perustamisesta. Ministeriön työryhmä totesi vuonna 1986, että metsäiseen Suomeen olisi saatava valtakunnallinen metsämuseo.

Marraskuun 1. päivänä vuonna 1988 35 metsäalan organisaatiota perusti Suomen Metsämuseosäätiön. Perustajaorganisaatiot ovat ajan myötä osin etääntyneet museon toiminnasta.

 

Rakennuksen suunnittelukilpailuun saatiin 116 ehdotusta, joista Metsämuseosäätiön palkintolautakunta valitsi voittajaksi Rainer Mahlamäen, Ilmari Lahdelman ja Juha Mäki-Jyllilän ”Luston”. Puun vuosirengasta tarkoittava nimi päätettiin jättää myös museon nimeksi.

Museon sijaintipaikkakunnasta kilpailtiin eri kuntien kesken. Metsämuseosäätiön valtuusto pidätti itsellään oikeuden valita museon sijaintipaikkakunta. Valtuusto äänesti voittajaksi Jämsänkosken ja museota ryhdyttiin suunnittelemaan sinne.

Pian Metsämuseosäätiö huomasi, ettei Jämsänkosken tarjous ollutkaan niin hyvä kuin oltiin todettu. Toisessa valtuuston äänestyksessä toukokuussa 1990 Punkaharju vei voiton, ja museon suunnittelutyö päästiin aloittamaan.

”Museo pyrki kertomaan kaupungistuvalle väestölle metsän aineellisen hyvinvoinnin merkityksestä Suomen kansan kehityksessä. Tämä oli se sysäys, joka sai aikaan sen, että museon pitää olla paikassa, jossa on valmiina matkailuvirtoja”, maakuntaneuvos Pekka Nousiainen muistelee.

Museon peruskivi muurattiin joulukuussa 1992 ja harjannostajaiset pidettiin syyskuussa 1993. Viimeisenä keväänä 1994 pääurakoitsijan lisäksi pari pienempää osallisena ollutta yritystä meni konkurssiin. Rakennus kuitenkin saatiin luovutettua maaliskuussa 1994. Museo avattiin aikataulussa toukokuun viimeisenä päivänä vuonna 1994.

Tällaista aikataulua ei ollut ennen julkisessa rakentamisessa nähty. Vuottakin myöhemmin hanke olisi todennäköisesti jäänyt toteuttamatta laman takia. Valtakunnallisen metsämuseon perustaminen Suomeen koettiin arvokkaana asiana, johon metsäsektorin organisaatiot olivat alkuvaiheessa hyvin sitoutuneita.

 

Luston ensimmäinen kokonainen vuosi on jäänyt ennätysvuodeksi 64 996 kävijällä. Vuosittainen kävijämäärä on vakiintunut 34 000–40 000 kävijään.

24 vuoden aikana museo on tarkastellut metsää monenlaisten metsäsuhteiden kautta, esimerkiksi talouden, virkistyskäytön, kansanuskon ja taiteen silmin.

”Metsäkulttuurisen näkökulmansa ja pitkän aikajatkumonsa kautta Lusto haluaa olla entistä vaikuttavampi toimija suomalaisessa museo- ja metsäkentässä. Visiomme onkin, että tulevaisuudessa Suomen vaikuttavin museo kertoo metsästä ja ihmisestä”, Luston tiedottaja Sari Kotivirta kertoo.

Merkittävin muutos museon toiminnassa on ollut Rainer Mahlamäen suunnitteleman lisäosan valmistuminen. Se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 2005 ja 2008. Lisärakennus on puurunkoinen ja katettu sisältä ja ulkoa puulla. Laajennuksen myötä museon kokonaispinta-ala lähes kaksinkertaistui ja metsäkoneet saatiin esille vuonna 2008.

Vuonna 2010 Lusto siirtyi maa- ja metsätalousministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ja sai valtakunnallisen erikoismuseon statuksen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit