Suomalaiset suhtautuvat biotalouteen myönteisesti mutta ovat huolissaan ympäristöstä
Luonnonvarakeskus selvitti kyselytutkimuksella kansalaisten näkemyksiä biotaloudesta. Tutkimuksessa 1020 suomalaista kuvitteli vuoden 2045 Suomea, jossa kansallisen biotalousstrategian mukainen biotalous olisi toteutunut.
Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa laaditun kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua biotalouden liiketoiminnalla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset turvaten. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin.
”Kun virallisissa biotalousstrategioissa puhutaan biotaloudesta, sillä tarkoitetaan joko bioteknologian kehitystä, biologisten resurssien käyttöön perustuvaa taloutta tai huolta ekologisesta kestävyydestä”, tutkimuksen tekijät Vilja Varho ja Ulla Ovaska Lukesta sekä Annukka Vainio Helsingin yliopistosta täsmentävät yhteisessä blogikirjoituksessaan.
Kirjoittajien mukaan biotalous ymmärretään Euroopan tasolla ensisijaisesti maatalouteen liittyväksi, Suomessa käydyssä keskustelussa taas korostuu metsien hyödyntäminen.
Luken kyselytutkimuksessa suomalaiset saivat arvioida, miten erilaiset tekijät olisivat biotalous-Suomessa muuttuneet nykyiseen verrattuna. Vastaajat arvioivat, että eniten biotalous-Suomessa ovat tullut kehitystä tieteen ja teknologian alalla ja biopohjaisten resurssien käytössä.
”Pääasiassa suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden teknologiseen kehitykseen ja sen myötä avautuviin mahdollisuuksiin, mutta ovat melko skeptisiä sen suhteen, että ekologisesti kestävä biotalous olisi ylipäätään mahdollinen”, tutkijat kirjoittavat blogissa.
Kolmannes vastaajista arvioi, että biotalous-Suomessa ympäristöongelmat, kuten luonnonvarojen ehtyminen, luonnon monimuotoisuuden kato ja ilmastonmuutoksen tuomat ongelmat lisääntyisivät. Kolmannes arveli ongelmien vähenevän ja kolmannes ei uskonut tilanteen muuttuvan. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden odotettiin pysyvän suurin piirtein samantasoisena.
Tutkijat pitävät tärkeänä, että kansalaiset osallistetaan biotalouden määrittelyyn.
”Kyse on suuresta muutoksesta tavallisten ihmisten jokapäiväiseen elämään, minkä vuoksi biotalouteen siirtyminen koskee meistä jokaista. Sen vuoksi kansalaisten äänen ja näkemysten tulisi myös näkyä vahvemmin biotalouskeskustelussa ja -päätöksenteossa – myös sen valmisteluvaiheessa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Kemin jättitehtaalle karmea alku, yli viisi kuukautta pois pelistä – Metsä Group vakuuttaa, että puukauppatahti pitää silti
- Stora Enson tulos heikkeni − yhtiö varautuu irtisanomisiin
- Pikkulintuja kuolee nyt ravinnon puutteeseen – ruokaa kannattaa ripotella maahan, myös lapioon voi tarttua
- Metsä Group ottaa järeyteen perustuvan runkohinnan käyttöön myös uudistushakkuilla ‒ korvaa kiinteän runkohinnoittelun
- Ministeri Essayah topputtelee viljelijöiden odotuksia koskien valkoposkihanhien metsästyksen aloittamista
- Kauppalehti: Nuuka eteläpohjalaismies keräsi kaikessa hiljaisuudessa miljoonaomaisuuden – säätiö auttaa nyt rahoilla kotikylän nuoria