Metsätieto avattiin vuosi sitten: ”Kulunut vuosi on osoittanut, että avointa metsätietoa tarvitaan”

Uutiset 04.03.2019

Avointa metsätietoa on ladattu ensimmäisen vuoden aikana yli 3 miljoonaa kertaa. Kemera-aineistot ovat suosituimpia.


Lari Lievonen / VL-arkisto
Kun uutta metsätietolakia valmisteltiin, monet olivat huolissaan tietosuojasta. Avoimen metsätiedon mukana ei luovuteta metsänomistajien nimi- tai yhteystietoja, tilanrajoja tai kiinteistötunnuksia.

”Avoimelle metsätiedolle on selvä tilaus. Tähän mennessä syntyneet palvelut ovat toivottavasti vasta alkua uusille digitaalisille palveluille”, sanoo metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Avoimet metsätiedot ovat olleet vapaasti saatavissa metsään.fi-verkkosivujen kautta vuoden 2018 maaliskuun alusta, kun metsätietolain muutos astui voimaan. Ympäristötiedoksi katsottua avointa metsätietoa ovat tiedot metsävaroista, metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoituksista ja Kemera-töistä.

”Avointa metsätietoa voi hyödyntää karttapalveluina, ladattavina paikkatietoaineistoina sekä suoraan teknisten rajapintojen kautta”, kertoo metsätietoasiantuntija Juha Inkilä Metsäkeskuksesta.

Vuoden aikana yksittäisiä tiedostoja on ladattu jo yli 3 miljoonaa kertaa. Tiedot voi ladata käyttöön karttalehdittäin, kunnittain ja maakunnittain.

”Suosituimpia ovat Kemera-aineistot, eli paikkatiedot metsänhoitotöistä, joihin on haettu tai saatu Kemera-tukea. Näistä aineistoista yksittäisiä tiedostoja on ladattu yli 3 000 kertaa. Myös erityisen tärkeät elinympäristökuviot ovat kiinnostaneet käyttäjiä”, Inkilä kertoo.

Selaimella toimivat karttapalvelut avautuivat käyttöön viime vuoden heinäkuussa, jonka jälkeen avoimen metsätiedon karttoja on katsottu yhteensä noin 50 000 kertaa. Käyttäjiä ovat kiinnostaneet erityisesti kartat metsänkäyttöilmoituksista. Rajapintojen kautta on siirretty eniten aineistoja metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä.

Avoimien metsätietojen pohjalta on syntynyt vuoden aikana useita uusia sovelluksia metsänomistajien ja eri toimijoiden käyttöön.

Esimerkiksi Bitcomp on kehittänyt avoimen metsätiedon pohjalta WoodsApp-sovelluksen, jonka avulla puunostajat ja metsäpalveluyrittäjät voivat etsiä puukauppa- ja metsätyökohteita. Arbonaut puolestaan on juuri julkaissut ProMS Mobile -sovelluksen, jonka avulla käyttäjä voi katsella metsässä liikkuessaan kohteita, minne on suunniteltu hakkuita sekä tietoja arvokkaista luontokohteista ja puuston kasvuvaiheesta. Tapion ForestKIT-järjestelmässä avoin metsätieto toimii tukena metsävarojen hallinnan ja metsäsuunnittelun töissä.

Jyrkilän ja Inkilän mukaan läheskään kaikkea ei vielä ole kehitetty. Erilaisia tietolähteitä yhdistämällä voitaisiin esimerkiksi arvioida kaavamerkintöjen vaikutuksia, laatia erilaisia metsätuhojen riskikarttoja tai tuottaa tietoa hiilen kierrosta.

”Kulunut vuosi on osoittanut, että avointa metsätietoa tarvitaan ja siitä on monenlaista hyötyä”, Inkilä sanoo.

Avoimeen metsätietoon voi tutustua metsään.fi-verkkosivuilla.

Aiheeseen liittyvät artikkelit