Uhanalaisia lahottajasieniä istutetaan UPM:n metsiin – tavoitteena lisätä luonnon monimuotoisuutta

Uutiset 05.03.2019

Istutuksissa testataan yli 20 Suomesta kerätyn sienilajin palauttamista luontaisille kasvupaikoille. Istutettavia lajeja ovat muun muassa pursukääpä, kalkkikääpä ja raidantuoksukääpä.


Wikimedia Commons
Pursukääpä on harvinainen vanhojen metsien kääpälaji. Se kasvaa vanhoissa kaatuneissa kuusenrungoissa.

UPM, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto ryhtyvät tänä keväänä siirtoistuttamaan uhanalaisia lahottajasieniä UPM:n metsien lahopuukeskittymiin. Hankkeen tavoitteena on edistää lahopuussa elävän lajiston palautumista metsäluontoon. Hankkeella edistetään UPM:n asettamaa tavoitetta parantaa luonnon monimuotoisuuden tilaa yhtiön omissa metsissä Suomessa. Lahopuun lisääminen on yksi keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi. 

Suomessa lahopuulla elää neljännes metsälajistosta, eli noin 5 000 lajia, joista pääosa on sieniä ja hyönteisiä.

”Uhanalaisten sienten rihmastoja kasvatetaan kasvatusmaljoissa. Rihmastot siirretään puutappeihin, jotka sitten istutetaan kasvukauden aikana sekä luontaisesti syntyneisiin että hanketta varten kaadettuihin maapuihin”, UPM:n kestävän metsätalouden kehittämisestä vastaava Timo Lehesvirta kertoo.

Istutuksissa testataan yli 20 Suomesta kerätyn sienilajin palauttamista luontaisille kasvupaikoille. Istutettavia lajeja ovat muun muassa pursukääpä, kalkkikääpä ja raidantuoksukääpä. Tavoitteena on, että rihmastot alkavat kasvaa lahopuurungoissa ja tuottavat myöhemmin itiöemiä, joista vapautuvat itiöt alkavat itää uusilla lahopuurungoilla. Sienten rihmastojen leviämistä rungossa ja seuralaislajistoa tullaan seuraamaan DNA-analyysien avulla, ja itiöemien esiintymistä maastoinventoinnein.

”Tutkijan näkökulmasta hankkeessa yhdistyvät hienosti uusi tieteellinen tutkimustieto uhanalaisista lajeista ja eliöyhteisöistä sekä käytännön luonnonsuojelutyö. On antoisaa toimia yhteistyössä käytännön metsätoimijan kanssa. Odotamme mielenkiinnolla hankkeen edistymistä, sillä esiselvityksissä saadut tulokset ovat lupaavia”, sanoo hankevastaava, Luonnonvarakeskuksen tutkija Reijo Penttilä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit