Tänä keväänä istutetaan enemmän puuntaimia kuin viime vuonna – kotimainen taimi on suosituin

Uutiset 14.05.2019

Istutettavista taimista reilut kaksi kolmasosaa on kuusta, mäntyä noin 30 prosenttia ja koivua noin kolme prosenttia. Muiden puulajien osuus on vähäinen.


Johanna Kokkola / VL-arkisto
Istutukset tehdään Suomessa edelleen pääosin käsin. Koneellisen istutuksen osuus on vain reilun prosentin luokkaa työmääristä.

Alkavalla kasvukaudella Suomen metsiin istutetaan lähes 180 miljoonaa puuntainta. Se on noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Viimeaikaiset vilkkaat uudistushakkuut lisäävät istutusten määrää.

Suomalaiset luottavat kotimaiseen metsänviljelymateriaaliin. Ulkomailta Suomeen tuotujen taimien määrä on laskenut viime vuosina muutamaan miljoonaan kappaleeseen. Viime vuonna ulkomaisia taimia käytettiin viisi miljoonaa. Myös taimitarhoilla tuotetaan pääosin kotimaisesta siemenestä kasvatettuja puuntaimia.

”Suomalaisen viljelymateriaalin käyttö pienentää myös hiilijalanjälkeä ja lisää työllisyyttä”, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Istutukset tehdään edelleen pääosin käsin. Koneellisen istutuksen osuus on vain reilun yhden prosentin luokkaa työmääristä. Istutukset tehdään myös pääosin keväällä ja alkukesällä juhannukseen mennessä, sillä syysistutusten osuus on vain 15 prosenttia.

Uudistusalojen koko on pysynyt viime vuosina samana. Koko maan keskiarvo istutusaloilla on 1,5 hehtaaria. Metsän viljelyalasta istutetaan reilu kolme neljäsosaa ja loput kylvetään valtaosin männylle.

”Viljelymateriaaleista kuusipaakku on ehdoton suosikki, mutta koivun osuutta voisi kasvattaa nykyisestä. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisäävän hyönteistuhoriskejä Suomessa. Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa kuusen tuholaiset ovat jo merkittävä ongelma”, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänjalostuksella ja maanmuokkausmenetelmien kehittämisellä on saatu nopeutettua merkittävästi taimien alkukehitystä. Jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää kasvua 15–25 prosenttia.

”Nopea alkukehitys lisää metsien kykyä sitoa kasvihuonekaasuja, vähentää varhaishoidon kustannuksia ja lisää metsänomistajan saamaa tuottoa metsästä”, Remes sanoo.

Maanmuokkauksella vähennetään muun kasvillisuuden taimelle aiheuttamaa kilpailua valosta, vedestä ja ravinteista. Lisäksi oikealla muokkausmenetelmällä voidaan vähentää heinäkasvillisuuden kaatumista taimien päälle sekä kuivattaa liiasta kosteudesta kärsivää maaperää.

Metsäpuiden istutuskausi alkaa, kun maa on lämmennyt 8 asteeseen. Nykyisin pääosa taimista istutetaan kohoumia muodostavalla mätästävällä muokkauksella. Menetelmien kehittyessä on myös ympäristö otettu aiempaa paremmin huomioon. Esimerkiksi kääntömätästyksessä maata paljastetaan vain taimen tarvitsema mätäspinta eli 5–10 prosenttia uudistusalasta. Matalat kohoumat tasoittuvat muutamassa vuodessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit