Satelliitti seuraa metsänkäyttöilmoitusten toteutumista

Metsänomistajan tulee tehdä Suomen metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus vähintään 10 päivää ennen kaupallista metsänhakkuuta tai toimenpiteitä metsälain määrittelemässä erityisen tärkeässä elinympäristössä. Vuonna 2018 Metsäkeskus otti vastaan 136 000 metsänkäyttöilmoitusta. Kuva: Pentti Vänskä / VL-arkisto

Suomen metsäkeskus on ottanut käyttöön satelliittiseurannan, jonka avulla se valvoo metsänomistajien ja puunostajien tekemien metsänkäyttöilmoitusten toteutumista. Satelliittipalvelu tuottaa jatkuvasti päivittyviä karttoja, jotka osoittavat, missä päätehakkuita ja harvennuksia on tehty. Metsäkeskus vertaa palvelun havaitsemia hakkuita metsänkäyttöilmoituksiin. Palvelun ansiosta maastotarkastuksia voidaan ohjata kohteisiin, jotka edellyttävät lisäselvityksiä.

”Prosessin lopputuotteena saadaan tarkastusdataa esimerkiksi laiminlyödyistä metsänkäyttöilmoituksista tai hakatuista metsälailla suojelluista kohteista”, sanoo kehittämisasiantuntija Eetu Myöhänen Suomen metsäkeskuksesta.

Myöhänen odottaa uuden palvelun tehostavan valvontatyötä ja tuovan kustannussäästöjä, kun turhien maastokäyntien määrä vähenee.

”Tarkastukset kohdennetaan ensisijaisesti niihin kohteisiin, missä maastotarkastuksen tarve ja riski rikkomuksesta on olemassa.”

Uutta palvelua on testattu pilottialueilla muutaman vuoden ajan. Kesäkuun alussa palvelu laajeni koko Manner-Suomeen. Tänä kesänä Suomen metsäkeskus keskittyy päätehakkuiden tarkkailuun. Myöhänen arvioi, että palvelu otetaan käyttöön myös harvennushakkuiden valvonnassa, kun kokemusta kertyy.

”Jatkossa tulkintaa kehitetään harvennusvoimakkuuden seurantaan, ja tarkastustoimintaa voitaisiin kohdistaa mahdollisesti liian harvoiksi hakattuihin kohteisiin”, Myöhänen sanoo.

Palvelun tuottaneen Bitcomp Oy:n kehityspäällikön Sanna Härkösen mukaan hakkuualueet automaattisesti päivittävä palvelu on yksi esimerkki siitä, kuinka satelliittidataa voidaan hyödyntää aiempaa nopeammin ympäristön tilan seuraamiseen.

”Vielä joitakin vuosia sitten Suomessa ei ollut käytettävissä Sentinel 2 -satelliitin tuottamaa avointa dataa. Omilla palvelimilla tällaisen datamäärän laskeminen veisi paljon aikaa, mutta tehokkaita pilvipalveluja hyödyntämällä analyysin voi nyt tehdä aiempaan verrattuna erittäin nopeasti ja täysin automaattisesti.”

Härkönen pitää todennäköisenä, että tänä kesänä Suomeen maanlaajuisesti lanseerattu palvelu leviää myös ulkomaille.

”Palvelu on helposti laajennettavissa Suomen ulkopuolellekin. Monissa maissa on tarvetta laittomien hakkuiden ja metsäalan vähenemisen seurantaan. ”

Hänen mukaansa satelliittidatan avulla metsien muutostietoa on hyödynnettävissä muutenkin aivan eri tavalla kuin vielä viisi vuotta sitten.

”Esimerkiksi myrsky- tai hyönteistuhoja voi arvioida nopeasti. Samoin metsien hiilensidontaa voi optimoida, kun kaukokartoitusdataa metsän laadusta, sen kasvusta, maaperästä, kasvipeitteisyydestä sekä säästä analysoidaan ja yhdistetään tiedot myös hiilitasemalleihin.”