Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Metsähallitus perustaa kolme jatkuvan kasvatuksen mallialuetta

Mallialueita seurataan 30 vuotta ja tuloksista raportoidaan viiden vuoden välein.
Jatkuvan eli jatkuvapeitteisen kasvatuksen periaatteiden mukaan hoidetussa metsässä on monenikäisiä puita ja useita latvuskerroksia. Menetelmästä käytetään myös nimitystä eri-ikäisrakenteinen kasvatus tai metsänhoidollinen harsinta.
Jatkuvan eli jatkuvapeitteisen kasvatuksen periaatteiden mukaan hoidetussa metsässä on monenikäisiä puita ja useita latvuskerroksia. Menetelmästä käytetään myös nimitystä eri-ikäisrakenteinen kasvatus tai metsänhoidollinen harsinta. Kuva: Hanne Manelius / VL-arkisto

Metsähallitus Metsätalous Oy perustaa kaikkiaan kolme 5 000 hehtaarin kokoista jatkuvan kasvatuksen mallialuetta Rautavaaralle, Suomussalmelle ja Savukoskelle.

”Haluamme lisää käytännön kokemusta peitteisen metsätalouden harjoittamisesta laajoilla alueilla, myös menetelmälle haastavissa olosuhteissa. Kokeilu on osa Metsähallituksen ilmasto-ohjelmaa”, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula kertoo.

Alueet on valittu siten, että ne edustavat rakenteeltaan ja kasvupaikkajakaumaltaan tavanomaisia valtion talouskäytössä olevia metsiä. Niillä on myös muita tärkeitä maankäyttömuotoja kuten virkistys- ja matkailukäyttöä samoin kuin maisema-arvoja.

Oleellista jatkuvassa kasvatuksessa on, että metsä säilytetään aina peitteisenä. Metsänkasvatuksen päämenetelminä ovat metsänhoidolliset poimintahakkuut sekä alle 0,3 hehtaarin pienaukot. Avohakkuita tehdään vain äärimmäisissä poikkeustapauksissa, kuten hyönteis- tai luonnontuhojen seurauksena. Uusien taimien odotetaan syntyvän luontaisesti ilman viljelyä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Jatkuva kasvatus on houkutteleva metsien käsittelyvaihtoehto ja haluamme sen pitkäaikaisesta toimivuudesta lisää luotettavaa ja käytännössä testattua tietoa. Tärkeää on myös tietää, milloin ja miksi menetelmä ei johda haluttuun lopputulokseen”, Jussi Kumpula toteaa.

Erityisesti kokeilulla halutaan varmistua siitä, että luontaisesti syntyvistä taimista kehittyy terveitä, laadukkaita ja tehokkaasti hiiltä sitovia puita. Lisäksi seurataan hiilinielun, puuston määrän ja hiilivaraston kehittymistä.

Mallialueille laaditaan käsittelyohjelmat, joissa vuosittain käsiteltävä pinta-ala, käsittelytavat ja hakkuumäärä tarkentuvat. Selvitettäviä asioita ovat myös muun muassa metsien eri käyttömuotojen, monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten huomioon ottaminen, tuhonkestävyys sekä metsätalouden harjoittamisen kannattavuus.

Seurantajakso on 30 vuotta ja tuloksista raportoidaan vähintään viiden vuoden välein.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.