Metsäkeskuksen keräämä säästöpuutieto auttaa tulevaisuudessa hakkuiden suunnittelussa

Talousmetsiin jätetyistä säästöpuista kehittyy monille eliölajeille tärkeää lahopuuta. Kuva: Kari Salonen

Suomen metsäkeskus on tänä vuonna tehnyt drone-kuvauksia, joilla on selvitetty hakkuukohteisiin jätetyn säästöpuuston määrää ja laatua. Kokeilun tulokset ovat Metsäkeskuksen mukaan olleet lupaavia.

Kuvauksilla aletaan tuottaa säästöpuutietoa täysimittaisesti kuitenkin vasta sitten, kun Metsäkeskuksen tarkastustiedon keruu siirtyy digiaikaan. Ennen tätä säästöpuutietoa kertyy metsäneuvojien tekemistä maastotarkastuksista. Tiedot siirretään aikanaan uuteen metsä- ja luontotietojärjestelmään, jota Metsäkeskuksessa parhaillaan valmistellaan.

”Tietojen avulla on mahdollista säästää tulevissa hakkuissa säästöpuiksi tarkoitetut puut. Näin vältytään tietokatkoksilta esimerkiksi silloin, kun metsätilan omistaja vaihtuu”, kertoo luontotiedon johtava asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksessa selvitetään parhaillaan, voisiko kaukokartoituksen avulla arvioida myös kuolleen puun määrää kotimaan metsissä.

Kaukokartoituksen ja uusimpien paikkatietomenetelmien avulla voidaan saada tietoa siitä, mihin hakkuissa kannattaa jättää säästöpuuryhmiä ja kuinka leveä puustosuojavyöhyke olisi hyvä jättää vesistön ympärille.

”Säästöpuuryhmien paikat ja suojavyöhykkeen riittävä leveys kannattaa suunnitella jo leimikontekovaiheessa. Näin voidaan minimoida hakkuiden ja maanmuokkauksen aiheuttamat maa-aineshuuhtoumat lähivesistöihin ja huolehtia myös monimuotoisuudesta ja maisema-arvojen säilymisestä”, Saarimaa toteaa.

Kansallisen metsästrategian 2025 mukaan vuotuista runkopuuston korjuumäärää pyritään kasvattamaan 15 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2013 tasoon verrattuna. Samanaikaisesti tavoitteena on vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuutta sekä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.

”Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan suojelun lisäksi talousmetsien luonnonhoitoa, koska metsistämme jopa noin 90 prosenttia on metsätalouskäytössä. Ajantasainen ja laadukas luontotieto on luonnonhoidon perusta”, Saarimaa sanoo.