Hirvet suosivat talvella varttuneiden metsien suojaamia taimikoita
Taimikoidemme pahin tuhoeläin hirvi aiheuttaa tuhoa metsäpuille syömällä latva- ja sivukasvaimia, mikä johtaa kasvutappioihin ja alentaa tukin laatua.
Tuhoriskiä mäntytaimikoissa lisää runsas lehtipuusekoitus etenkin silloin, kun lehtipuusto kasvaa mäntyä pitemmäksi. Tuhoja havaitaan enemmän männylle istutetuilla rehevillä ja kosteilla maaperillä, jotka ovat entisiä kuusen kasvupaikkoja. Myös voimakas maanmuokkaus yhdessä rehevän ja hienojakoisen maaperän kanssa näyttäisi nostavan tuhoriskiä.
Hirvillä on tyypillisesti erillinen kesä- ja talvielinpiiri, jotka useimmin sijaitsevat 15–25 kilometrin päässä toisistaan. Etenkin Keski-Suomen eteläpuolella osa hirvistä pysyy kuitenkin lähes paikallaan koko vuoden. Myös liikenne ja asutuksen sijainti voivat vaikuttaa hirvien elinpiirin valintaan ja siten tuhoriskiin.
Radiomerkittyjä hirviä seuraamalla on todettu, että talvella hirvet suosivat alueita, joilla on runsaasti nuoria taimikoita mutta jotka sijaitsevat varttuneempien metsien lomassa. Varttuneiden kasvatusmetsien ja sitä vanhempien metsien ja taimikoiden mosaiikki näyttää olevan hirven kannalta suotuisa elinympäristö, koska varttuneet metsät tarjoavat suojaa ja taimikot ravintoa. Varttuneiden metsien merkitys voi liittyä myös siihen, että niissä on talvella vähemmän lunta, mikä helpottaa hirvien kulkemista, arvioi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Ari Nikula.
Teiden ja asutuksen läheisyydessä näyttää olevan vähemmän tuhoja aina pariin kilometriin saakka. Lapissa laajojen mäntyvaltaisten kasvatusmetsien lomassa sijaitsevissa taimikoissa näyttäisi olevan vähemmän tuhoja kuin alueilla, joilla metsät koostuvat useammasta puulajista.
Huippuvuosina 2000-luvun alussa Suomessa talvehti 140 000 hirveä, kun nykyään kanta on 75 000–100 000 talvehtivaa hirveä. Valtakunnallisen metsien inventoinnin mukaan vuosilta 2009–2013 hirvivahinkoja kirjattiin yhteensä 960 000 hehtaarilla. Niistä 520 000 hehtaarilla metsikön laatu oli alentunut vähintään yhden luokan. Vakavia ja täydellisiä tuhoja oli 105 000 hehtaarilla.
Suurin osa tuhoista tapahtuu talvella, jolloin muita kuin puuvartisia kasveja ei ole saatavilla. Hirvi käyttää ravinnokseen useita puulajeja, kuten koivuja, haapaa, pajuja ja katajaa, mutta valtaosa tuhoista aiheutuu männylle.
Suomessa metsänomistaja voi saada valtiolta korvausta hirvien aiheuttamista tuhoista. Korvaus maksetaan kasvutappioiden ja uudistamiskustannusten perusteella. Tuhon arvon täytyy ylittää 170 euroa, eikä samalle taimikolle voi maksaa korvausta ennen kuin kolme vuotta on kulunut edellisestä korvauksen maksamisesta. Arvion korvauksesta tekee Metsäkeskus.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Aarre | Kannattaako hankintakaupan sijasta pilkkoa ja myydä koivikon harvennuspuut polttopuuksi? Aarre teki arvion kauppatapojen hintaerosta
- Metsäteollisuus vetoaa puun myyjiin: Kaikelle puulle on nyt hyvä kysyntä
- Röyhkeät varkaat veivät traktorin ja klapikoneen
- Södra nostaa taas puun hintaa Ruotsissa – isoin korotus 6,90 euroa kuutiolta
- Metsähallitus varautuu poronhoitoalueen karhunmetsästyslupien kysynnän kasvuun
- Metsäyhtiöille tulee lakoista kymmenien miljoonien menetykset, mutta tulosvaroituksia ei ole kuulunut
- Huomasitko tämän kehysriihestä – metsävähennyksen korotukseen ei puututtu