Luontainen uudistaminen onnistuu harvemmin kuin metsänviljely

Kuusella on hyviä siemenvuosia vain noin 10 vuoden välein. Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu todennäköisimmin, jos uusia taimia on syntynyt metsään jo ennen hakkuuta. Kuva: Hanne Manelius

Suomen metsäkeskus tarkasti viime kesänä metsän uudistamisen laatua tasaikäisrakenteisissa metsissä hakkuualoilla, joilla oli tehty päätehakkuu noin kolme vuotta sitten. Metsälain mukaan uuden metsän perustamistyöt tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa päätehakkuusta, ja Metsäkeskus valvoo ja tarkastaa, että työt on tehty määräajan kuluessa. Samalla kerätään tietoa uudistusaloilla tehtyjen toimenpiteiden sekä kasvavan taimikon laadusta.

Metsäkeskus tarkasti tänä vuonna metsän uudistamisen toteutusta noin 1 700 kohteella eri puolella Suomea. Tarkastuksiin valittiin alueita, joilta oli tehty metsänkäyttöilmoitus päätehakkuusta vuonna 2016.

Metsä oli uudistettu hyvin noin 75 prosentilla kaikista tarkastetuista kohteista. Hyväksi arvioitiin kohteet, joilla kasvatuskelpoisten taimien määrä oli metsänhoitosuositusten mukainen. Maakunnittain uudistaminen oli toteutettu parhaiten Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Heikoimmin taimikko oli saatettu kasvuun Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Varsinais-Suomessa.

Kolmiportaisella luokituksella hyväksi arvioitiin kohteet, joilla kasvatuskelpoisten taimien määrä oli metsänhoitosuositusten mukainen.

”Luontaisessa uudistamisessa myös siemenpuiden riittävä määrä ja oikeanlainen maanmuokkaus olivat edellytyksiä sille, että uudistamistyö arvioitiin hyväksi. Huomautuksen kohde sai, jos taimimäärä poikkesi suosituksista tai luonnonhoidossa tai vesiensuojelussa havaittiin puutteita”, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä. Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella metsien luontaisen uudistamisen tulokset olivat tasaikäisrakenteisissa metsissä selvästi heikommat kuin viljellen perustettujen taimikoiden. Etenkin kuusen ja koivun luontaisen uudistamisen tulokset olivat heikkoja.

”Useilla luontaisen uudistamisen kohteilla taimimäärät jäivät alle metsälain vaatimusten. Tulokset vastaavat pitkälti aiempia tarkastus- ja tutkimustuloksia kuusen ja koivun luontaisen uudistamisen onnistumisesta”, Korhonen sanoo.

Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu todennäköisimmin, jos maaperä on taimettumisherkkää ja uusia taimia on syntynyt metsään jo ennen hakkuuta. Erityisen hyviä siemenvuosia kuusella on noin 10 vuoden välein. Rauduskoivua voi yrittää uudistaa luontaisesti keskikarkeilla rinnemailla. Koivut tuottavat hyvin siementä lähes joka vuosi.

”Luontainen uudistaminen voi onnistua hyvinkin, kun ajoittaa hakkuut hyvien siemenvuosien mukaan ja kiinnittää huomiota hakkuualueen kasvupaikkaan. Epäonnistumisen riski on varsinkin rehevimmillä maapohjilla, jos ei huolehdita maanmuokkauksesta ja tarvittavasta heinäntorjunnasta.”