Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Susien lumijälkilaskenta toteutetaan tammi-helmikuussa säiden salliessa tietyillä alueilla Länsi-Suomessa

Susien alueellinen lumijälkilaskenta toteutetaan yhdellä, rajatulla alueella Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa, jos sääolosuhteet sallivat.
Susien lumijälkilaskentaa ovat toivoneet erityisesti metsästäjät. Taustalla on kiistely susikannan todellisesta suuruudesta eri alueilla.
Susien lumijälkilaskentaa ovat toivoneet erityisesti metsästäjät. Taustalla on kiistely susikannan todellisesta suuruudesta eri alueilla. Kuva: Lari Lievonen

Susien lumijälkilaskennasta on sovittu maa- ja metsätalousministeriön, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kesken. Lumijälkilaskenta suoritetaan tammikuun lopun ja helmikuun loppupuolen välisenä aikana, ja se toteutetaan yhden päivän aikana.

Laskennan suunnittelu on aloitettu, ja tarkemmat yksityiskohdat selviävät lähiviikkoina. Laskennan alue Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa on hirvitalousalue ”Rannikko-Pohjanmaa – Pohjanmaa 3”. Pohjois-Satakunnan laskenta-alue tarkentuu myöhemmin.

Lumijälkilaskennalla saadaan tietoa laskenta-alueen susien määrästä ja reviireistä laskentahetkellä. Jälkiä laskemassa on tyypillisesti useita satoja vapaaehtoisia. Metsästäjien, tutkimuksen ja riistahallinnon lisäksi keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua laskentaan.

Lumijälkilaskennassa korostuu huolellinen jäljitys, jotta voidaan määritellä, mitkä jäljet kuuluvat samoille ja mitkä jäljet eri susiyksilöille. Koulutetut jälkitarkastajat tarkastavat vapaaehtoisten havainnot. Osana lumijälkilaskentaa kerätään myös susien ulostenäytteitä DNA-analyysejä varten.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Toive yhteisestä laskennasta on tullut erityisesti metsästäjiltä.

”Yhteisen laskennan tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua ja luottamusta erityisesti metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä. Laskenta tukee myös laajemmin suurpetojen havainnointia alueella”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.

Ennen jälkilaskentoja jälkien tarkastajille järjestetään tammikuussa koulutustilaisuus ja laaditaan koulutuspaketti laskennoista. Suomen Metsästäjäliitto koordinoi alueella olevia vapaaehtoisia mukaan laskentaan. Järjestettävään jälkilaskentaan kutsutaan mukaan osallistumaan ja seuraamaan eri sidosryhmiä.

”Hyvien laskentaolosuhteiden lisäksi laskennan onnistumisessa vapaaehtoisten metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten laaja osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää”, Ruusila toteaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suden kanta-arvion tärkeimmän aineiston muodostavat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjatut havainnot, DNA-määritykset sekä pannoitettujen susien paikannustiedot. Myös lumijälkilaskennan tulokset huomioidaan osana kanta-arvion aineistopohjaa. Riistahallinto ja viranomaiset käyttävät suurpetohavaintoja esimerkiksi päätösten taustatietona.

Metsäpalvelu

Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.