Susien lumijälkilaskenta toteutetaan tammi-helmikuussa säiden salliessa tietyillä alueilla Länsi-Suomessa
Susien lumijälkilaskennasta on sovittu maa- ja metsätalousministeriön, Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton kesken. Lumijälkilaskenta suoritetaan tammikuun lopun ja helmikuun loppupuolen välisenä aikana, ja se toteutetaan yhden päivän aikana.
Laskennan suunnittelu on aloitettu, ja tarkemmat yksityiskohdat selviävät lähiviikkoina. Laskennan alue Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan eteläosissa on hirvitalousalue ”Rannikko-Pohjanmaa – Pohjanmaa 3”. Pohjois-Satakunnan laskenta-alue tarkentuu myöhemmin.
Lumijälkilaskennalla saadaan tietoa laskenta-alueen susien määrästä ja reviireistä laskentahetkellä. Jälkiä laskemassa on tyypillisesti useita satoja vapaaehtoisia. Metsästäjien, tutkimuksen ja riistahallinnon lisäksi keskeisillä sidosryhmillä on mahdollisuus osallistua laskentaan.
Lumijälkilaskennassa korostuu huolellinen jäljitys, jotta voidaan määritellä, mitkä jäljet kuuluvat samoille ja mitkä jäljet eri susiyksilöille. Koulutetut jälkitarkastajat tarkastavat vapaaehtoisten havainnot. Osana lumijälkilaskentaa kerätään myös susien ulostenäytteitä DNA-analyysejä varten.
Toive yhteisestä laskennasta on tullut erityisesti metsästäjiltä.
”Yhteisen laskennan tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua ja luottamusta erityisesti metsästäjien ja riistahallinnon sekä tutkimuksen välillä. Laskenta tukee myös laajemmin suurpetojen havainnointia alueella”, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erätalousyksikön päällikkö Vesa Ruusila.
Ennen jälkilaskentoja jälkien tarkastajille järjestetään tammikuussa koulutustilaisuus ja laaditaan koulutuspaketti laskennoista. Suomen Metsästäjäliitto koordinoi alueella olevia vapaaehtoisia mukaan laskentaan. Järjestettävään jälkilaskentaan kutsutaan mukaan osallistumaan ja seuraamaan eri sidosryhmiä.
”Hyvien laskentaolosuhteiden lisäksi laskennan onnistumisessa vapaaehtoisten metsästäjien ja muiden vapaaehtoisten laaja osallistuminen ja sitoutuminen on ratkaisevan tärkeää”, Ruusila toteaa.
Suden kanta-arvion tärkeimmän aineiston muodostavat Tassu-suurpetohavaintojärjestelmään kirjatut havainnot, DNA-määritykset sekä pannoitettujen susien paikannustiedot. Myös lumijälkilaskennan tulokset huomioidaan osana kanta-arvion aineistopohjaa. Riistahallinto ja viranomaiset käyttävät suurpetohavaintoja esimerkiksi päätösten taustatietona.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Kaakonkulma: Mustaturkkisista susista havaintoja Miehikkälässä – katso riistakameraan tallentunut kuva
- Riistakamerat räpsähtivät itärajalla yli 12 000 kertaa – Sallan rajaloikkarit pääsääntöisesti hirviä
- Yksi moto hörppää viisi henkilöauton tankillista dieseliä vuorokaudessa, ja siksi lakko iskee puunkorjuuseen: ”Elämme kädestä suuhun”
- Saako vapaa-ajan kalastaja myydä nappaamansa hauen vai ei? Kalatalouden keskusliitto selvitti kiistaa herättänyttä kysymystä
- Puukaupoista käydään kovaa kisaa − kolmannes metsänomistajista luottaa metsänhoitoyhdistyksiin
- Aarre | Puukauppapaikka Kuution toimitusjohtaja Aku Mäkelä: ”En muista työuraltani, että puulle olisi ollut koskaan näin kovaa kysyntää”
- Ruotsalaisyhtiö satsaa lisää tuulivoimaan - rakentaa 130 miljoonan euron tuulipuiston omille mailleen