Vuoristoniluri, mäntyankeroinen ja muut ulkomaanötökät ovat iso uhka Suomen metsätaloudelle

Aasianrunkojäärää löytyi Vantaalta vuonna 2015. Esiintymä rajattiin nopeasti ja hyönteisen leviäminen onnistuttiin estämään. Kuva: Markku Vuorikari

Terveet kasvit ovat elämän edellytys, ja kasvintuhoojat uhkaavat ruuan tuotantoa, metsien terveyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen maa- ja metsätalousministeriön aloitteesta Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on julistanut vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveysvuodeksi. Kansainvälisen teemavuoden päätavoite on lisätä tietämystä kasvinterveyden merkityksestä.

”Hyvän kasvinterveyden ylläpitäminen Suomessa on yhteinen hanke, jonka onnistumiseen jokainen suomalainen voi vaikuttaa”, sanoi MMM:n kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tänään Helsingissä teemavuoden kansallisissa avajaisissa, joissa pääsivät ääneen myös Ruokavirasto, Luonnonvarakeskus ja muut yhteistyökumppanit.

Kasvinterveyslainsäädäntö uudistui joulukuussa 2019, kun EU:n kasvinterveysasetusta alettiin soveltaa kaikissa EU-maissa. Esimerkiksi tietyille kasveille on asetettu tuontikielto, kunnes niiden kasvinterveydelliset riskit on arvioitu.

Lainsäädäntö koskee paitsi kansainvälistä kauppaa tekeviä yrittäjiä myös tavallisia matkailijoita. Enää ei pidä tuoda Suomeen ulkomaantuliaisena taimia ja siemeniä, ei myöskään leikkokukkia, hedelmiä tai vihanneksia.

Suomen kannalta merkittävin kasvinterveyden uhka ovat mäntymetsiä tuhoavat mäntyankeroinen ja vuoristoniluri. Ilmaston lämmetessä yhä pohjoisemmas levinnyt vuoristoniluri on tuhonnut valtavia metsäaloja Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Eurooppaan vuoristoniluri ei ole vielä levinnyt. Sen sijaan Aasiassa sitä mahdollisesti jo on, jolloin vaarana on ötökän kulkeutuminen Suomeen Kiinan ja Siperian kautta.

Mäntyankeroinen on aiheuttanut suurta vahinkoa myös Euroopassa, varsinkin Portugalissa. Suomessa eläviä ankeroisia löytyy vuosittain puisista pakkausmateriaaleista, viime vuonna kuudesta eri pakkauserästä. Metsiimme mäntyankeroinen ei ole päässyt vielä kertaakaan.

”Mäntyankeroisen suurin uhka on nykyisissä ilmasto-oloissa se, että se vaikeuttaisi suuresti Suomen metsäteollisuuden vientiä”, varoittaa MMM:n erityisasiantuntija Ralf Lopian.

Lehtipuita tuhoavaa aasianrunkojäärää löytyi Vantaalta vuonna 2015. Eviran tiedotuksen ja torjuntatoimien avulla esiintymä saatiin nopeasti rajatuksi ja hyönteisen leviäminen estetyksi. Mikäli uutta löydöstä ei tule, aasianrunkojäärän toimenpideaika Suomen osalta päättyy kuluvan vuoden lopussa.

Ensi lokakuussa Helsingissä järjestetään kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi, jonka teemoissa painottuvat lainsäädännön lisäksi ilmastonmuutos, kansainvälinen kauppa ja luonnon monimuotoisuus.

Tekstiä muokattu 23.1.2020 klo 8.05: Lisätty sana ”mahdollisesti” kohtaan, jossa puhutaan vuoristonilurin ( Dendroctonus ponderosae) leviämisestä Aasiaan. Tätä ei ole tieteellisesti dokumentoitu täysin varmana näyttönä.