Luontomatkailu on nouseva trendi: Vallisaaresta Helsingin uusi matkailuvaltti?

Uutiset 10.05.2017

Metsähallituksen isännöimä Vallisaari on kivenheiton päässä Helsingistä. Silti saaren kallioilla, lehdoissa ja vallien suojissa tuntuu kuin olisi kauempanakin.


Elina Lampela
Saaren komein maisema avautuu Aleksanterinpatterin katolta, jonne rakennettuun katseluterassiin on otettu mallia Stonehengen monumentilta Englannista.

”Yli 50 prosenttia matkailijoista tulee Suomeen luonnon takia”, Metsähallituksen Luontopalveluiden tiedottaja Minttu Perttula toteaa.

Vallisaari on parinkymmenen minuutin laivamatkan päässä Helsingin keskustasta. Se on tervetullut lisä Suomenlinnan rinnalle, kun Helsingin-vierailija haluaa nähdä saaristoluontoa.

Vallisaari ja viereinen Kuninkaansaari avautuivat vuosikymmenten rajoitetun käytön jälkeen yleisölle kesällä 2016. Saaressa kulkee selkeästi viitoitetut retkipolut, joilla voi rullailla jopa lastenrattailla. Ja jos omat eväät jäivät matkasta, apetta voi hankkia saaren yrittäjiltä.

Avajaiskesänä saaressa vieraili 95 000 retkeilijää. Tätä kesäkautta varten Metsähallitus on tehnyt paljon uudistuksia: on uusia yrittäjiä, runsas ohjelmatarjonta, yöpymismahdollisuus retkisataman laiturissa ja vesibussit sekä Kauppatorilta että Hakaniemestä.

”Odotamme tänä kesänä enemmän vierailijoita kuin viime vuonna, sillä yrittäjiäkin on nyt enemmän mukana”, Metsähallituksen Luontopalveluiden viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist kertoo.

Armeijan puolustuskäytössä olleen saaren historiankirjoitus alkaa jo vuodesta 1554, jolloin Kustaanmiekkaan pystytettiin ensimmäiset suojavallit. 1700-luvun lopulla saarelle tuli luotsit, 1800-luvulla Krimin sodan jälkeen Vallisaaressa tehtiin linnoitustöitä ja 1900-luvulla alueella oli roolinsa Viaporin kapinassa ja sisällissodassa.

Vuonna 1937 saarella räjähti ammusvarasto, jossa surmansa sai 12 henkeä. Tämän räjähdyksen vuoksi saaressa liikkumista on rajoitettu – maastossa voi yhä olla räjähteitä. Puolustusvoimien tutkimusten mukaan liikkuminen jalan ja työkoneilla on kuitenkin turvallista. Maan kaivaminen tosin on kiellettyä.

Vallisaari otettiin 1950-luvulla asuinkäyttöön. Vuodesta 1996 saari ei enää ole ollut asuttu, ja merivoimien vuokrasopimus päättyi 2012. Vuodesta 2008 saakka saarelta on raivattu käytön jälkiä.

”Vallisaaressa on seudun saarista monimuotoisin luonto. Saari on kehittynyt sellaiseksi juuri ihmisen ja kulttuurin vaikutuksen alla. Täällä kasvaa 1800-luvulla istutettuja jalavia ja muita Tsaarin armeijan mukanaan tuomia lajeja. Vallisaaressa on jopa oma hyönteislaji, lentokyvytön kärsäkäs”, Vallisaaren projektipäällikkönäkin työskennellyt tiedottaja Minttu Perttula kertoo.

Tänä päivänä Vallisaari kuuluu Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen ja se on luonnonsuojelualue.

”Kolmen vuoden aikana ennen saaren avaamista yleisölle täällä tehtiin yhteensä noin 600 henkilötyöpäivää luonnonhoitotöitä vapaaehtoisvoimin”, Perttula laskee.

Jotta Vallisaaren herkkä luonto ja ainutlaatuinen kulttuuriperintö säilyvät virkistyskäytöstä huolimatta elinvoimaisina, tulee kävijän kunnioittaa ohjeita ja sääntöjä. Maastossa ei saa yöpyä, ja marjojen, sienten ja villiyrttien poimiminen on kiellettyä. Saaren eteläkärki on toistaiseksi yleisöltä suljettu turvallisuussyistä.

Lisätietoja: vallisaari.fi

Aiheeseen liittyvät artikkelit