Pääkirjoitus: Missä vaiheessa metsästä tulee luonnonmetsä?
Metsäkeskusteluun on ikään kuin takavasemmalta hiipinyt käsite ”luonnonmetsä”. Mitä sillä tarkoitetaan? Kysyimme asiaa Suomen ympäristökeskuksen pääjohtajalta Leif Schulmanilta.
Schulman toteaa, ettei ole yhtä rajaa, joka erottaa luonnonmetsän talousmetsästä. Kyse on ”luonnontilaisuuden asteesta”. Luonnonmetsääkin voi hyödyntää taloudellisesti, kunhan puuta haetaan ”varovaisilla poimintahakkuilla”. Toisaalta myös aukoksi hakattu alue voi Schulmanin mukaan palautua luonnonmetsäksi, kunhan maata ei muokata ”vahvasti” ja kunhan metsän annetaan ”uusiutua luontaisesti siemenistä”.
Pääjohtajan vastauksessa hämmentää ehkä eniten se, miten torjuvasti hän suhtautuu jalostettuun taimiainekseen. Kuitenkin viljelymetsätalous on suuri mahdollisuus esimerkiksi metsien tehokkaan hiilensidonnan ja maiseman palautumisen kannalta.
Avohakkuiden vastustajilla on tapana sanoa, että menee ihmisikä, ennen kuin hakatun metsän tilalle kasvaa uusi. Ei sentään. Laadukkaat taimet ripeästi mättäisiin, oikea-aikainen perkaus ja harvennus, ja 15 vuoden päästä aukossa on Etelä-Suomen rehevillä mailla miltei kymmenmetrinen nuori kasvatusmetsä.
Toisinaan tuntuu, että mitä tahansa tukkikokoista, sopivan harvaa metsää sopii kutsua luonnonmetsäksi vain, koska se miellyttää silmää. Moni ei tule ajatelleeksi, että tällaisen metsän kauneus ja helppokulkuisuus on metsänhoidon tulosta.
Hyvä esimerkki on Lammin Evo, jossa Metsähallitus joutui viime keväänä keskeyttämään metsäsuunnitelman mukaiset harvennus- ja poimintahakkuut. Suomessa on harvoja alueita, joiden metsänkäytön historia on yhtä pitkää ja monipuolista. Evolla on harjoitettu kaskiviljelyä, poltettu hiiltä ja tervaa, kaadettu puita pokasahalla ja uitettu tehtaisiin sekä koulutettu 1860-luvulta lähtien metsänhoitajia, metsänvartijoita ja metsätalousinsinöörejä.
Vuoden 1961 Maire-myrskyn jälkeen Evolle rakennettiin paljon metsäautoteitä. Metsänhoidolliset kulotukset siellä aloitettiin jo 1950-luvulla. Entiset tukkikämpät palvelevat nykyään retkeilijöitä.
Jos Evolle perustetaan tiedekansallispuisto, sillä juhlistetaan myös suomalaisen metsätieteen ja käytännön metsänhoidon historiaa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
Osaston luetuimmat
- Tämä kone mullisti kotitarveklapien tekemisen 40 vuotta sitten eikä vanhaan enää palattu
- Aarre | Aarteen lukija on oppinut, että hoitamattomasta metsästä on vaikea saada enää hoidettua ‒ ”Viisainta olisi olla puuttumatta vanhojen metsien elämään”
- MTK on pettynyt hirvieläinten metsästystavoitteisiin: ”Metsänomistajien ja muiden sidosryhmien näkemykset jätettiin monessa riistaneuvostossa täysin huomioimatta”
- Kemin jättitehtaalle karmea alku, yli viisi kuukautta pois pelistä – Metsä Group vakuuttaa, että puukauppatahti pitää silti
- Kauppalehti: Nuuka eteläpohjalaismies keräsi kaikessa hiljaisuudessa miljoonaomaisuuden – säätiö auttaa nyt rahoilla kotikylän nuoria
- Metsäliitto laski osuuksille maksettavaa korkoa – päätti kaikkineen yli 100 miljoonan voitonjaosta
- Lukijalta: Hygienian tavoittelu puhdisti monimuotoisuuden maaseudulta