Jutut 03.08.2018

Kotimaisista marjoistamme variksenmarjassa on viidenneksi eniten antioksidantteja. Marjan vitamiinit ja hivenaineet korottavat sen ehtymättömäksi hyvän olon lähteeksi.

Vuoden 2017 luonnonmarjaksi valitulla variksenmarjalla on monta lempinimeä. Se on kissanmustikka, karhunmarja, kraakunmarja, harakanmarja, sianmustikka, tunturimustikka ja lapinmustikka. Ainavihannan varpukasvin miedonmakuiset marjat maistuvat niin linnuille kuin nisäkkäillekin.

Etelä-Suomessa kasvava etelänvariksenmarja (Empetrum nigrum ssp. nigrum) viihtyy karuilla rämeillä ja kalliomäillä. Se on yleensä kaksikotinen ja marjoo niukasti. Marja on pieni ja kuivahko.

Variksenmarjan pohjoinen alalaji pohjanvariksenmarja (Empetrum nigrum ssp. hermaphroditum) eli kaarnikka viihtyy tunturimaastossa, kankailla ja paljakoilla. Se on yksikotinen eli hede- ja emikukat ovat samassa kasvissa. Pohjoisen kaarnikka onkin runsasmarjainen, ja marjat ovat makeita, meheviä ja aromaattisia.

Maarit Cederberg
Variksenmarjan tunnistaa parhaiten marja-aikaan. Marjat ovat sysimustia.

Arvostettu talvimarja

Ylä-Lapissa aina Jäämerelle asti variksenmarja on ollut tärkeä ravintolisä riistalle ja kotieläimille. Näin se on ollut rakentamassa myös pohjoisen riistan ravintosisältöä ja makua. Korvaamaton apu marjasta saatiin pula-aikaan ihmisellekin.

Paras keruuaika on elo-syyskuussa. Hyvillä marjakankailla marjaa on mustanaan ja ämpäri täyttyy hetkessä. Pohjoisen variksenmarjaa voi kerätä vielä keväälläkin lumen sulettua.

Lapissa marjat on jäädytetty poronmaidon kanssa kappatialmas-nimiseksi ruoaksi ja säilytetty poronmahaleilissä.

Variksenmarja on ollut käyttömarja ja -varpu Siperiassa, Grönlannissa, Pohjois-Amerikassa, Norjassa, jopa Hokkaidon saarella. Norjalaiset ovat syöneet kaarnikoita kalanmaksan ja mädin kanssa, ja marjoja on ripotettu kala- ja poronlihakeittoon. Islannissa variksenmarjasta on tehty viiniä.

Kuusamossa ja Taivalkoskella on torjuttu kevätväsymystä tahkurilla, aamuisella jauho-marjasurvospöperöllä. Koillismaalla hillat on säilötty saaveihin variksenmarjasurvoksen alle, ja kevään koittaessa on vihdoin syöty myös variksenmarjat yleiskunnon vahvistukseksi. Heikkokuntoisia kotieläimiä on voimistettu variksenmarjasta ja tupasvilloista tehdyllä rehulla.

Resepti: Tahkurikuuri talviväsymykseen

Markku Wiik
Pohjoisen variksenmarjaa voi kerätä vielä keväälläkin lumen sulettua.

Hapokas aurinkomarja

Parasta kaarnikka on raakamehuksi uutettuna. Se sisältää sitruuna-, omena- ja bentsoehappoja, jotka pitävät mehun tai mehusta tehdyt hillot ja soseet raikkaina ja säilyvinä.

Orgaanisista hapoista esimerkiksi marjan ursolihappo vahvistaa hermoja ja sydäntä ja osallistuu yhdessä antioksidanttien kanssa syövän torjuntaan.

Yöttömän yön valossa variksenmarja on varustautunut erityisen vahvoin aurinkosuoja-ainein eli antosyaanein. Ihmisten ja eläinten kehossa väriaineet toimivat niin ikään uv-suojana. Aurinkosuoja yhdessä muiden suojaravinteiden kanssa ulottuu myös silmien hyväksi. Variksenmarja vahvistaa silmän mikroverenkiertoa. Kuivattuja variksenmarjoja on mukava napostella silmien suojaksi hankikannolla hiihdellessä.

 

Lemmenjuomaksi

Variksenmarjan antioksidantit suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta, jarruttavat ikämuutoksia, estävät tulehduksia ja ehkäisevät muisti- ja rappeumasairauksia. Marjan B-vitamiinit toimivat myös mielen suojana, rauhoittavat ja osallistuvat verenpaineen alentamiseen.

Seleeniä tarvitaan normaaliin solukasvuun ja vastustuskyvyn rakennusaineeksi. Se on suoja muun muassa verisuonitauteja vastaan. Syöpäriski nousee alueilla, joissa maan seleenipitoisuus on matala. Riski suurenee, jos elimistöltä puuttuu myös A- ja E-vitamiineja. Variksenmarja on tässä mielessä verrattoman omavarainen suojamarja.

Seleeni aktivoi soluja, jotka torjuvat viruksia ja bakteereja. Se myös parantaa siittiöiden liikkuvuutta. Ei ihme, että variksenmarjajuomaa on käytetty lemmenjuomana.

Resepti: Flunssantorjuntajuoma

Markku Vuorikari / VL-arkisto
Neulasmaiset lehdet pysyvät vihreinä läpi vuoden.

Marjaisa silmäsuoja

Antosyaanit, variksenmarjan tummat väriaineflavonoidit, suojaavat verisuonia ja vahvistavat sydäntä. Antosyaanit alentavat verenpainetta ja laskevat haitallista hdl-kolesterolia.

Tunturioloissa luonnon marja-apteekki on erikoistunut silmien kunnossapitoon. Variksenmarjan antosyaanit vahvistavat silmän reaktio- ja tarkkuusnopeutta. Onpa marjoilla hoidettu myös likinäköisyyttä.

Marjojen B2-vitamiini vaikuttaa energia-aineenvaihduntaan ja ehkäisee näköhäiriöisiä migreenikohtauksia. B-vitamiinit suojaavat sarveiskalvoja, ehkäisevät kaihia ja laukaisevat lihaksiston jännitystiloja. Variksenmarjan verenpainetta alentava vaikutus suojaa sekin silmiä.

Marjan B-vitamiinit estävät myös ihon liikaa kuivumista, E-vitamiini korjaa ihoa, C-vitamiini pitää ihon sidekudoksen kimmoisana ja A-vitamiinin esiaste uudistaa ihosolukkoa.

 

Hoitavaa kulinarismia

  • Variksenmarja on gourmetherkku. Jo 1700-luvulla skandinaavit keittivät variksenmarjasta hilloa omenan ja pomeranssinkuoren kanssa ja nauttivat sitä paistin kera. Se helpotti ruoansulatusta.
  • Nykyään kaarnikka on lappilaisen keittiön juhlamarja, josta valmistetaan maittavia leivonnaisia, jälkiruokia, hilloja, juomia ja aromaattisia kastikkeita. Kotiviinin tekoon variksenmarja on oivallinen.
  • Riistakeittiöön variksenmarjaa kannattaa kuivattaa rusinamaiseksi mausteeksi. Kuivattu variksenmarja sopii myös mysliin paahdettujen kaurahiutaleiden ja pähkinöiden seuraan.